Markku Aalto

Markku Aalto

Valmennuksen ammattitutkinto (VAT) on Opetushallituksen hyväksymä tutkinto ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma perustuu OPH:n hyväksymiin tutkinnon perusteisiin. 

Lisätietoa koulutuksesta oheisesta liitteestä.

 

keskiviikko, 20 maaliskuu 2019 19:51

NVK ja JVK koulutukset 2019

Jääkiekkoliiton NVK ja JVK koulutuksia EI järjestä vuonna 2019 (kevät, syksy). 
 
Osana koulutuspäivitystä NVK ja JVK kurssit palaavat uudistettuna keväällä 2020. 
 
Tällä ratkaisulla haluamme jatkossa tarjota vielä parempaa 2-tason valmentajakoulutusta, joka kehittää valmennustyötä arjessa yhdessä jatkuvasti kehittyvän Mentori-prosessin tukena. 
Koulutukset tulevat koostumaan 3-4 lähijaksosta ja prosessi kestää läpi kauden. Lisätietoja toteutuksesta ja aikataulutuksesta syyskuussa 2019.
 
Suomen Jääkiekkoliitto järjestää Vierumäellä Pohjola-leirin yhteydessä koulutustapahtuman, joka on suunnattu 2006 - 2004 syntyneiden pelaajien 
valmentajille ja valmennuspäälliköille. 
 
Aiheet: Peli, Luonne, Luistelu. Arki ratkaisee!
 
Lisätietoja ja ilmoittautumiset täältä.
torstai, 24 tammikuu 2019 16:22

Yli 20-vuotiaat

YLI 20-VUOTIAIDEN TOIMINNAN PAINOPISTEET OVAT:

  • URHEILULLISEEN ELÄMÄNTAPAAN OHJAAMINEN
  • VOITTAVAKSI JA ITSEOHJAUTUVAKSI PELAAJAKSI JALOSTUMINEN


VALMENTAJA

 
 
 
 

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

 
 
 
 
 
torstai, 24 tammikuu 2019 16:22

15-19 vuotiaat

15-19-VUOTIAIDEN TOIMINNAN PAINOPISTEET OVAT:

  • URHEILULLISEEN ELÄMÄNTAPAAN OHJAAMINEN
  • VOITTAVAKSI JA ITSEOHJAUTUVAKSI PELAAJAKSI JALOSTUMINEN


VALMENTAJA

SUOMALAISEN PELAAJAN VOITTAVA PELAAMINEN PELITILANNEROOLEISSA

HYÖKKÄYS

Kiekollisena

  • Maalinteko: peli mv:a vastaan (maalivahdin kaavan murtaminen)
  • Tunnista tilanne: voita tilaa/ tee tilaa
  • Puolustusvalmius: kiekon kontrollointi (suojaus, laukaus, siirto)

Kiekottomana

  • Maalinteon tukitoimet: peli mv:a vastaan (lisää huomioitavaa/uhkaa maalivahdille, mikä murtaa "kaavaa")
  • Tarjonta: tilaa voittavasti/ tilaa tekemällä, oikea reagointi
  • Hyökkäyksen tukeminen

PUOLUSTUS

Kiekollista vastaan

  • Paine luistelemalla (puolustuskulmat)
  • Mailapaine + syöttö pois + laukauksen peittäminen
  • Taklaus pelitaitona

Kiekotonta vastaan

  • Syötön peittäminen (puolustuskulmat ja etäisyydet)
  • Luistelu puolustavalle puolelle, keskustan puolustaminen
  • Takapaine luistelemalla, reagoiminen

Katso myös: Pelitilanneroolien opettaminen

JOUKKUEENA PELAAMISEN KEHITTÄMINEN

MEIDÄN PELIN PRIORITEETIT

HYÖKKÄYSTILANTEET PUOLUSTUSTILANTEET
1. Maalinteko 1. Maalinesto
2. Tilan voittaminen 2. Riisto omalle joukkueelle
>> Pelinopeus eteenpäin >> Paine
3. Tilan tekeminen 3. Tilan voittamisen estäminen
>> Kiekkokontrolli >> Keskustan puolustaminen
4. Puolustusvalmius 4. Hyökkäysvalmius
REAGOINTI ERI PELITILANTEISSA

SJL PAINOPISTEET 2013/2014 - TAKTINEN OSAAMINEN

  • Ahdas hyökkääminen hyökkäyssinisellä: kiihtyvä vauhti (kiekollisen vastuu), murtautuminen maalintekoon, pelit tyhjän tilan kautta, hyökkäysleveys, viiden pelaajan osallistuminen
    • hyökkäysvauhdin ylläpito & siniviivan ylittäminen
    • tarvittaessa syöttö laidan kautta tyhjään tilaan
    • laidasta punnertaminen maalintekoon
  • Tilan Voittaminen: viisikon reagoiminen, kh-peli
    • viisikon HP-rytmi & pelinopeus
    • riistosta ja paineen alla kh:n repivä tarjonta keskelle tyhjään tilaan (”voita 3:n selkä”)
    • puolustajien valmius tukea hyökkäyksiä (reagointi & luistelu)
  • Tilan Tekeminen: kärjen voittaminen, valmius pelata viisikkona erilaisia paineita vastaan
    • puolustajien yhteistyö kärjen voittamiseksi
    • hyökkääjien tarjonnat & Pakki-Pakki-KH – yhteistyö
    • tilanteon jälkeen viisikon kiihtyvä vauhti Tilan Voittaminen
  • HAPP / tilan poisottaminen & painepeli: jatkumona ahtaasta hyökkäämisestä
    • rohkea hyökkäyspeli = käytä mahdollisuus hyväksi
    • tiiviillä viisikolla jatkumona painepeli = H1 aktiivisuus + tuki
    • ohjaus/keskustan puolustaminen vasta kolmas valinta (1. paine, 2. viuhka, 3. kääntyminen keskustaan / ohjauspeli)
  • PAPP / box-out & maalinedustan hallinta
    • selkeä kaksivaiheisuus PAPP:ssa
    • syöttäneen vastustajan ”box-out” = voita kiekotonta puolustaessasi 1vs1-tilanne matkalla maalinedustalle
    • kovuus & tylyys oman maalin edessä (mv hoitaa lähelle jäävät irtokiekot, puolustajat pelaavat miehen/mailan pois)

Katso myös: Joukkueena pelaamisen kehittäminen

HENKISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

Katso myös: Kokonaisvaltaisuus toiminnan kaikilla tasoilla

FYYSISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

KIEKON TAIDOT

  • Laukaus- ja syöttötaito, -nopeus ja –voima

HYVÄ LUISTELUTAITO / VOIMA

  • Nopeat liikkeelle lähdöt, rytminmuutokset, pysähdykset

HYVÄ PELIASENTO

  • Tasapainoinen, vahva kaksinkamppailuissa, valmius jatkuvaan reagointiin

LUISTELUKESTÄVVYYS

  • Jaksaa luistella koko vaihdon ja ottelun ajan vahvasti ja nopeasti
  • Kaksinkamppailutaito, -nopeus ja –voima

ENNEN MURROSIKÄÄ

  • lihashermotus / taito
  • monipuolisuus
  • peruskunto ja lihaskestävyys
  • kimmoisuus + liikkuvuus
  • ympärivuotinen kehitys

MURROSIÄN JÄLKEEN

  • lihasmassa
  • kovat maitohappotreenit
  • lajinomaiset harjoitteet ja kilpailutavoitteet


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

 

KOULU

URHEILUAKATEMIAOHJELMA

Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavan akatemiaverkoston johtamisesta. Se on huippu-urheilun alueellinen verkosto ja koko Urheilijan polun perustukiratkaisu, joka toimii kehittyvänä osaamisen ja olosuhteiden mahdollistajana Urheilijan polun kaikissa vaiheissa. Se tarjoaa osana huippu-urheiluverkostoa kansallisen toimintaverkoston koko suomalaiselle huippu-urheilulle. Urheiluakatemiaverkostossa on polun kaikissa vaiheessa olevia urheilijoita, valmentajia ja asiantuntijoita, joiden osaamista kehitetään yhteistyössä huippuvaiheen ja osaamisohjelman asiantuntijoiden kanssa.

Lisää tietoa Urheiluakatemiatoiminnasta.

Lisää tietoa yläkoulutoiminnasta.

Lisää tietoa yhteistyöstä yläkoulujen kanssa.

Kokonaisvaltainen valmennustoiminta

  • Kokonaisvaltaisen valmennuksen perustana on ajatus siitä että valmennuksen tehtävänä on auttaa pelaajaa hänen omassa kokonaisvaltaisessa kasvussa ja kehityksessä.
  • Pelaajaa kohdatessa tulee huomioida ja ymmärtää elämän kaikkien osa-alueiden merkitys pelaajan tilanteeseen. Tässä merkityksellisiä asioita jääkiekon lisäksi ovat, koti/perhe, koulu/opiskelu sekä kaverit/vapaa-aika. Valmennuksen tehtävä on auttaa urheilijaa ymmärtämään jääkiekko osana elämän kokonaisuutta, auttaa pelaajaa oppimaan tuntemaan itsensä ja omat voimavaransa sekä auttaa ihmistä saavuttamaan omat tavoitteensa.
  • Tähän ainoana keinona on se että valmentaja oppii tuntemaan prosessin aikana joukkueensa pelaajat. Valmentajan vuorovaikutus taidot ja oma ihmiskäsitys on luottamuksellisen suhteen rakentamisessa oleellisia asioita.
  • Seuran tehtävänä on kouluttaa ja auttaa valmentajiaan, näitten vaatimuksien suuntaisesti.
  • Seuran ja joukkueen oikeanlaiset: toiminnan arvot, ilmapiiri ja tavoitteet tukevat pelaajan kokonaisvaltaista valmentamista.
  1. Ideoi ja tee ehdotuksia opintojen suorittamisesta tai korvaamisesta
  2. Ole aktiivinen ja joustava
  3. Laadi itsellesi aikataulu tehtävien hoitamisesta ja pysy siinä
  4. Leirin tai kisamatkan osuessa tentin tai kokeen kanssa päällekkäin varmista hyvissä ajoin etäsuoritusmahdollisuus. Sovi opettajan kanssa käytännönjärjestelyistä.

Seura - Tehostetun harjoittelun organisointi

  • Tehostettuharjoittelu toimintaa voi toteuttaa esimerkiksi E- ja D-juniorivaiheessa siten, että isomman (sateenvarjo seuran) seuran organisoimana lähialueen sen hetken kehittyneimmät pelaajat kokoontuvat harjoittelu ja ottelutapahtumiin säännöllisin väliajoin.
  • Tällä toiminnalla voidaan tarjota pienten seurojen pelaajille mahdollisuus harjoitella säännöllisesti vertaisryhmässä, eikä heidän tarvitse välttämättä tässä vaiheessa siirtyä isompaan seuraan.
  • Tehostetun harjoittelutoiminnan sisällöt suunnittelu ja vetovastuu on seurojen valmennuspäälliköillä ja/tai esim. ikäryhmien vastuuvalmentajilla.
  • Tehostettu harjoittelutoiminta voi myös osaltaan toimia D-C2 ikävaiheissa alueen kartoitustapahtumana.

Urasuunnittelu

Opintojen suunnittelu

  • Ota vastuu omista opinnoistasi
  • Aseta pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita ja niille aikarajat
  • Laita asiat tärkeysjärjestykseen

Suunnittele ajankäyttösi:

  • Tehokas urheilun ja koulun yhdistäminen vaatii valintoja muussa elämässä
  • Tutustu tarkasti kurssitarjottimeen ja vertaa sitä omaan harjoitteluaikatauluusi
  • Tee suunnitelmat kirjallisesti ja pyydä tarvittaessa apua oppilaitoksesi opolta, yhteyshenkilöltä tai urheiluakatemian henkilökunnalta
  • Muokkaa aikataulustasi kuitenkin joustava

Poissaolot:

  • Tiedota opettajia hyvissä ajoin leireistä ja kisamatkoista ja pyydä koululta hyväksyntä poissaoloille
  • Selvitä, mitä opintoja voit suorittaa poissaolojen aikana
  • Ideoi ja tee ehdotuksia opintojen suorittamisesta tai korvaamisesta
  • Ole aktiivinen ja joustava
  • Laadi itsellesi aikataulu tehtävien hoitamisesta ja pysy siinä
  • Leirin tai kisamatkan osuessa tentin tai kokeen kanssa päällekkäin varmista hyvissä ajoin etäsuoritusmahdollisuus. Sovi opettajan kanssa käytännönjärjestelyistä.

Ryhti- ja toiminnalliset kartoitukset

Malli lihastasapaino- ja liikkuvuus kartoituksien toteuttamisesta D2 – C1 -ikävaiheissa:

  • D2 lihastasapaino ja ryhtikartoitus koko ikäluokalle > ohjeet valmennukselle ja pelaajalle kotiin.
  • C2 seuraava tsekkaus > ohjeet valmennukselle ja pelaajille kotiin. Pienryhmä harjoittelu fysioterapeutin johdolla niille joilla selkeitä rajoitteita/puutteita hallinnassa tai liikkuvuudessa. Tässä vaiheessa myös mahdollisten rakenteellisten rajoitteiden huomioiminen.
  • C1 lääkärin tarkastus, SJL lääkärintarkastuksen sisällöt + fysioterapeutin jatkotsekkaus jos tarvetta.

JÄÄKIEKKO - SINUNKIN HARRASTUKSESI?

Jääkiekkoa voi pelata kuka tahansa. Lapsi, nuori, aikuinen, varttuneempi - tyttö, poika, nainen, mies! Laji sopiikin niille aikuisille, jotka eivät enää halua pelata taklausjääkiekkoa, tai sellaisille nuorille, joita taklausjääkiekko ei huvita.

Säännöt?

Harrastejääkiekon kaksi merkittävää perussääntöä ovat: Harrastekiekkosäännöt käytännössä kieltävät taklaamisen. Jo tämä pudottaa rajuuden pelistä ja sitä täydentää vielä toinen perusero tavalliseen jääkiekkoon. Harrastekiekossa joutuu pois kentältä, jos saa pelissä kolmannen jäähyn. Yksi kampitus voi vielä olla vahinko, mutta kolmannen jäähyn saaja ei enää pelaa harrastekiekon hengen mukaisesti.

Joukkue?

Harrastejääkiekon sarjatoiminnassa on mukana erilaisia joukkueita, joista lähes kaikki ovat yleensä kaveriporukassa tai työpaikoilla koottuja. Toimintaa järjestetäänkin laajalla skaalalla niin nuorille, nuorille aikuisille kuin ikämiehille (ikäluokat +35, +40, +45 ja +50). Naisille ovat omat sarjat ja turnaukset.

Pipolätkää!

Halutakseen pelata jääkiekkoa, ei välttämättä tarvitse kuulua mihinkään joukkueeseen, sillä näihin kuulumattomille on perustettu Pipolätkä-projekti. Pipolätkässä on kyse siitä, että jäähallissa on vakiovuoro, johon kokoonnutaan harjoittelemaan perustaitoja ja pelaamaan. Kyse ei enää ole vain miesten lajista. Naisetkin voivat osallistua pipolätkään joko sekaryhmässä tai omana ryhmänään.

TYKY-toimintaa!

Harrastejääkiekko on erinomainen tapa tarjota henkilöstölle TYKY–toimintaa. Yritys tilaa paikalliselta seuralta tai Jääkiekkoliiton alueelta jääkiekkotapahtuman tai jopa useampia tapahtumia. Kunto kasvaa, taidot lisääntyvät ja yhteenkuuluvuus paranee. Yritysten harrasteryhmät voivat osallistua myös Jääkiekkoliiton alaisissa sarjoihin.

Haluatko mukaan?

Harrastejääkiekkoa pyöritetään liiton kahdeksalla alueella. Alueiden päätoimiset henkilöt, lähinnä aluepäälliköt ovatkin vastuullisia toiminnan kehittämisestä alueillaan. Joillakin alueilla on toteuttamista varten nimetty lisäksi osatoimisia toimihenkilöitä.

Koulutus, ohjaus ja lajin kehittäminen

Jääkiekkoliiton alueet järjestävät harrastekiekon koulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Niissä pääpaino on sääntö- ja varustetietoudessa. Junioriseurojen harrastemanagerikoulutus on myös käynnistymässä. Liiton harrastekiekkovaliokunta seuraa, valvoo ja kehittää toimintaa.

 

LIIKUNNAN MÄÄRÄ

Harjoitusmäärien nousujohteisuus

HARJOITUSMÄÄRÄ LISÄÄNTYY VÄHITELLEN

15v: 5-7 tapahtumaa + muu = 13-18 h / vko

16v: 6-9 tapahtumaa = 14-19 h / vko

17v: 7-10 tapahtumaa = 16-20 h / vko

18v: 8-11 tapahtumaa = 18-22 h / vko

19v: 9-11 tapahtumaa = 20-24 h / vko

20v: 10-12 tapahtumaa = 22 – 28 h / vko

21-: 8-12 tapahtumaa = 18 – 28 h / vko

torstai, 24 tammikuu 2019 16:21

10-14 vuotiaat

10-14-VUOTIAIDEN TOIMINNAN PAINOPISTEET OVAT:

  • PELIN OPETTAMINEN
  • PELAAJAKSI KASVAMINEN


VALMENTAJA

HYÖKKÄYSPELIN 10 KULTAISTA OHJETTA

  • Hyökkäyspeli alkaa heti, kun kiekko saadaan
  • Kiekko on aina pelaajaa nopeampi
  • Hyökkäyksessä syvyyttä ja leveyttä
  • Kiekollinen ahtaasta tilasta väljään tilaan
  • Jos oma pelaaja liikkuu sinua kohti, hakeudu vapaalle alueelle/kaistalle
  • Kiekottomat hakevat vapaata paikkaa
  • Kiekollinen pyrkii liikkumaan aina seuraavan viivan yli
  • Hyökkäyssiniviivan ylityksen jälkeen yksi pelaaja voimakkaasti kohti maalia
  • Maalit syntyvät maalintekoympyrästä
  • Puolustaminen alkaa heti, kun kiekko menetetään!

PUOLUSTUSPELIN 10 KULTAISTA OHJETTA

  • Puolustaminen alkaa heti, kun kiekko menetetään
  • Puolustuksessa syvyyttä ja leveyttä
  • Aina yksi häiritsemässä vastustajan kiekollista pelaajaa
  • Ohjaa kiekollista laitoihin ja nurkkiin
  • Keskialueella pitäisi, omalle siniviivalle tultaessa, olla vähintään 3 omaa pelaaja ennen kiekollista vastustajaa
  • Sijoitu omassa päässä vastustajan ja oman maalin väliin
  • Näe pidettävä vastustaja ja kiekko
  • Vartioi ennen kaikkea vastustajan mailaa (maila mailan alla)
  • Miehitä maalintekoympyrä
  • Heti kun saat kiekon, ajattele hyökkäystä -> pelaaminen ylöspäin!

Katso myös: Pelitilanneroolien opettaminen

HUOMIOITAVIA ASIOITA JÄÄHARJOITTELUSSA

PELINOMAISUUS

 

  • Pelin lainalaisuuksien noudattaminen (kultaiset säännöt)

PELITAITOJEN JA PELIN OPETTAMINEN – OHJAAMINEN

 

  • Pelitaidot ovat yksittäisten lajitaitojen käyttämistä pelitilanteessa

YKSILÖLLISYYS – ERIYTTÄMINEN

 

  • Kentän maksimaalinen hyödyntäminen (Esim. Klinikka)
  • Tasoryhmät

LAADUKKAIDEN SUORITUSTEN VAATIMINEN – VALVOMINEN

 

  • Ydinkohdat tiedossa ja niiden vaatiminen koko harjoituksen ajan

TOISTOMÄÄRIEN MAKSIMOINTI

 

  • Kentän maksimaalinen hyödyntäminen (Esim. Klinikka)
  • Ydinkohdat ja palautteen antaminen
  • Seuranta

PELITAVOITTEIDEN JA -TILANTEIDEN MUKAINEN RATKAISUNTEKO

Katso myös: Pelitavoitteiden ja -tilanteiden mukainen ratkaisunteko

  • Suunnanmuutospelaamisen periaatteet
  • 2-3 pelaajan yhteistoimintaharjoitteista viisikkoharjoitteisiin
  • Erilaiset pallopelit pelaamisen oppimisessa
 

MILLAINEN ON 11-13 -VUOTIAS LAPSI

  • Kasvupyrkimys voimakkaana. Halu pärjätä itsensä varassa.
  • Taitojen oppiminen ja hallinta keskeistä ja tyydyttävää
  • Sääntöjen noudattaminen ja oikeudenmukaisuus on tärkeää kaikessa toiminnassa.
  • Viihtyy ryhmässä. Samastuminen ikätovereihin on tärkeää.
  • Perheen ulkopuolisen aikuisen samastumisen ja ihailun kohteena (valmentaja)
  • Tarve saada riittävän kriittistä palautetta osaamisestaan
  • Motivoitunut suoriutumaan annetuista tehtävistä.
  • Kestää itsensä varassa turhautumista ja pettymyksiä aikaisempaa joustavammin.
  • Edelleen kuitenkin lapsi, tarvitsee ajoittain taantumista ja kahdenkeskisyyttä.
  • Kypsyystaso vaihtelee ikäluokassa suuresti.

MITEN VALMENNAN

  • Harjoitusryhmässä 10–12 lasta.
  • Kannusta suoritusta, korjaa virheet, mutta muista palautteen henkilökohtaisuus lapselle.
  • Pyri jatkuvaan tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Älä suosi lahjakkaampia.
  • Vältä julkista kritiikkiä, mutta pyri julkiseen kannustamiseen.
  • Älä vertaile tai aseta paremmuusjärjestykseen julkisesti. Lapset tietävät järjestyksen itsekin.
  • Pidä kiinni rajoista ja säännöistä. Huomauta, jos lapsi ei sitä tee.
  • Olet lapselle valmiiksi auktoriteetti. Sen korostaminen luo pelkoa ja epävarmuutta.
  • Muista, että joukkue on tämänikäiselle kasvuympäristö, ei ainoastaan harrastusryhmä.

LAJITEKNIIKOIDEN JA -TAITOJEN HARJOITTELU ERI IKÄVAIHEISSA HOCKEYCENTRESSÄ

LUISTELU

Luistelu on keskeisin jääkiekon lajitaito. Monipuolisuus, voima, nopeus ja kestävyys ovat hyvän luistelun peruslähtökohtia, jotka luovat vankan pohjan muiden lajitekniikoiden harjoittelulle sekä näiden soveltamiseen peliin.

Luistelu

  • taaksepäin kaarreluistelu (3 ja enemmän potkuja)
  • puolustajankäännös
  • laitahyökkääjän käännös
  • u-käännös

KIEKON KÄSITTELY

Kiekonkäsittely erilaisissa peliasennoissa, kiekon kuljettaminen - käsittely monipuolisesti luisteluun liitettynä ovat hyvän kiekonhallinnan peruslähtökohtia. Näiden avulla luodaan valmiudet kiekollisena pelaamiseen sekä syöttämiseen, syötön vastaanottamiseen ja laukomiseen.

KIEKONKÄSITTELY PELIASENNOSSA PAINONSIIRROIN

  • vartalon edessä ja sivulla alakäden käyttö (kirjaimet i, l ja v)
  • yläkädellä mailaa käsitellen
  • luistimilla kiekkoa liikuttaen

KIEKON KULJETTAMINEN

  • työntäminen vartalon sivulla rystyllä yhdellä kädellä
  • vetäminen rystyllä yhdellä kädellä (tpl)

KIEKONKÄSITTELY LIIKKEESSÄ

  • yläkäden puolella kämmenellä ja rystyllä kaarreluistelussa (kiekko avoimena)
  • yläkäden puolella kämmenellä ja rystyllä kaarreluistelussa (kiekko suojattuna)

HARHAUTTAMINEN

  • kiekko kämmenellä alakäden puolelle harhautus
  • lavan kärjellä veto harhautus (jojot)
  • valevetolaukausharhautus
  • valelyöntilaukausharhautus
  • luistinharhautus

SYÖTTÄMINEN JA VASTAANOTTO

SYÖTTÄMINEN

  • jättösyöttö
  • käyttösyöttö
  • laidankautta syöttö
  • lättysyöttö

VASTAANOTTO

  • vastaanotto luistimella
  • vastaanotto hanskalla
  • vastaanotto rännikiekkoon

LAUKOMINEN

  • laukominen luistelusta
  • laukominen haltuunotosta
  • laukominen syötöstä
  • laukauksen ohjaaminen

MAALINTEKO

  • maalinteko pystysyötöstä laukomalla
  • maalinteko poikittaisyötöstä laukomalla
  • maalinteon avustaminen maskia tekemällä
  • maalinteko maskilauksella

ALOITTAMINEN

  • rystyveto sivulle
  • kämmenveto sivulle
  • rystyveto taakse
  • kämmenveto taakse
  • kämmenaloitus eteenpäin
  • vastustajan mailan liikkeen estäminen
  • vastustajan liikkumisen estäminen

KAKSINKAMPPAILUPELAAMINEN

  • mailalla tuikkaaminen kiekonriistossa
  • mailan nostaminen kiekonriistossa
  • mailan painaminen kiekonriistossa
  • mailaan lyöminen kiekonriistossa
  • mailalla lakaisu kiekonriistossa
  • mailapaine - lapa lapaa vasten
  • laitaa vasten painaminen
  • hartiataklaus
  • lonkkataklaus
  • taklauksen vastaanottaminen
  • kiekon suojaaminen
  • blokkaaminen sijoittumalla
  • blokkaaminen liikkumalla

PEITTÄMINEN

  • syötön tai laukauksen mailapeitto
  • syötön tai laukauksen vartalopeitto pystyssä
  • syötön tai laukauksen toispolvipeitto
  • heittäytyminen kiekon eteen

RAVINNON JA LEVON MERKITYS

LIHASKESTÄVYYDEN KEHITTÄMINEN

Voimaharjoittelu murrosiän alkuvaiheessa on haastavaa, koska murrosiän alku vaihtelee yksilöllisesti varsin paljon. Pojilla voi esiintyä 4-5 vuoden ja tytöillä 2-4 vuoden eroja. Yksilöllisyyden huomioiminen tässä onkin suuri haaste valmentajalle. Karkea runko ja harjoittelun painopisteet tämän ikävaiheen voimaharjoittelulle on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusasiat ovat pitkälti samoja kuin ennen murrosikää tapahtuvassa harjoittelussa. Tässä vaiheessa myös lisäpainoilla tapahtuvaa voimaharjoittelua voidaan aloittaa, mutta vastusten tulee olla hyvin kevyitä. Painopiste on edelleen kestovoiman kehittämisessä, ja suoritustekniikoiden ja keskivartalon hallinnan opettelussa.

Mukailtu: (Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet, Hakkarainen, H. ym. 2009)


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

9-10-VUOTIAAT

  1. Kannusta lastasi edelleen osallistumaan erilaisiin urheiluaktiviteetteihin ja kehittämään monipuolisesti liikunnallisia taitoja. Yhteen lajiin keskittyminen näin varhain ei ole hyvä asia lapsesi kehityksen kannalta.
  2. Rohkaise lastasi harrastamaan vähintään kolmea eri urheilulajia, joista hän tykkää. Kannusta heitä pelaamaan myös pelejä ilman aikuisten organisointia.
  3. Varmista että lapsesi tekee oikeanlaisia voimaharjoituksia. Tällaisia harjoituksia ovat mm. harjoitukset, joissa käytetään vastuksena heidän omaa kehon painoaan (punnerrukset ja vatsalihasliikkeet), jumppapalloharjoitukset, hyppelyt ja pomppimiset.
  4. Kannusta lastasi kehittämään kestävyyttään esimerkiksi pelaamalla pitkäkestoisia pelejä, joissa he liikkuvat jatkuvasti tai rasti-tyyppisissä aktiviteeteissa.
  5. Huomioi että nopeuden harjoittaminen tässä vaiheessa on hyvin tehokasta. Lapset voivat kehittää nopeusominaisuuksiaan eri aktiviteeteissa, kuten nopeat spurtit ja nopeat käsi- ja jalkaliikkeet. Nopeat suunnanmuutokset ovat myös tehokkaita harjoituksia, kuten hippaleikit tai polttopallo.
  6. Varmista, että lapsesi saa kokea oikean määrän kilpailua. Lapset tässä vaiheessa nauttivat kilpailusta, mutta heidän täytyy myös harjoitella paljon. Tavoite olisi, että 70 % ajasta käytetään harjoitteluun ja 30 % kilpailuun. Joukkuelajeissa tämä tarkoittaa 2 tai 3 harjoitusta jokaista peliä kohti.
  7. Jos lapsesi on joukkuelajissa mukana, varmista että hän saa myös peliaikaa. Tämä vaihe ei ole hyvä hetki peluuttaa vain tähtipelaajia. Jotkut tässä vaiheessa hitaammin kehittyvät lapset kehittyvät tulevaisuudessa parhaiksi pelaajiksi lajissaan.

10-14-VUOTIAAT

  1. Kestävyysharjoittelu on oleellista, koska keho sopeutuu kestävyysharjoitteluun paremmin tässä ikävaiheessa.
  2. Aerobinen liikunta on priorisoitava liikuntamuoto tässä iässä, etenkin 12–14 -vuotiaiden kohdalla. Lasten täytyy kuitenkin keskittyä vielä myös muihin taitoihin kuten nopeus, lajin ominaistaidot ja voima. Heidän täytyy myös harjoittaa liikkuvuuttaan, sillä tässä vaiheessa lapsesi luusto, jänteet, nivelsiteet ja lihakset kehittyvät.
  3. Lapsesi harjoitteluvuosi tulisi olla jaettuna yhteen tai kahteen jaksoon tässä vaiheessa. Jokainen jakso koostuu useasta eri vaiheesta, joissa jokaisessa on oma painopistealueensa.
  4. Lasten täytyy oppia kestämään kilpailun tuottamia fyysisiä ja henkisiä paineista ja kehittää itselleen asioiden käsittelemiseen tarvittavia henkisiä ratkaisumalleja.
  5. Kilpailusta tulee entistäkin tärkeämpää ja lasten tulisi käyttää noin 60 % harjoitteluun ja 40 % kilpailuun. Liiallinen kilpailu tuhlaa tehokasta harjoitteluaikaa, mutta liian vähäinen kilpailu hidastaa lapsen suorituskyvyn sekä taktisten- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Harjoituksien tulisi sisältää paljon kilpailun-omaisia pelitilanteita.
  6. Hyvälaatuiset pelivarusteet alkavat olla entistäkin merkityksellisempiä. Välineet, jotka sopivat lapsen ikään, voimaan ja taitoon tekevät harjoittelusta entistäkin hauskempaa ja loukkaantumisen riski pienenee.
  7. Lasten kannattaa alkaa keskittymään pariin lajiin (ei kuitenkaan pelkästään vain yhteen) ja he todennäköisesti alkavat itse osoittaa kiinnostusta tiettyyn asemaan (rooliin) joukkueessa. On kuitenkin liian varhaista keskittyä liikaa vain yhteen rooliin pelaajana.

URHEILU ELÄMÄNTAVAKSI

Ilman sopivaa ja riittävää sekä oikein rytmitettyä ravintoa ja lepoa palautuminen hidastuu ja kehittyminen vaikeutuu. Kun harjoittelun määrä kasvaa, täytyy myös levon ja ravinnon laadun parantua, jotta kehitystä tapahtuu!

  • Urheiluakatemioiden toiminta alkaa usealla paikkakunnalla jo viimeistään ylä-asteella. Joidenkin akatemioiden alaisuudessa toiminta alkaa jo ala- asteen 3-6. luokkalaisille.
  • Usein akatemian, koulun ja seuran voimavarat on liitetty yhteen ja tätä kautta jääkiekkoilijoille on saatu lisättyä yleisliikunnallista ja/tai oman lajinlajiharjoittelua, koulupäivän ajaksi.

TAITO- JA TALENTTIJÄÄTOIMINTA

E2 C2 -prioriteetit:

PELI:

Maalinteko

  • Halu ratkaista, älä etsi syöttöä”
  • arvostus harjoittelussa
  • valmius, nopeus, yllätyksellisyys

1 vs 1 taidot

  • Kiekossa pysymisen taidot
  • Kiekosta irrottamisen taidot
  • Reagointi

PT-roolit (2-4 roolin aktivointi)

LUONNE

  • Iloisuus
  • Urheilullisuus
  • Yrittäminen

JOUKKUE

LUISTELU

  • ”Täysiä luistelu”, reagointi (käännös, jarrustus ja niiistä kiihdyttäminen)
  • Herkkyyskausien hyödyntäminen

NOPEUSTAITAVUUS

Urheilu

 
 

LIIKUNNAN MÄÄRÄ

 
torstai, 24 tammikuu 2019 16:21

5-9 vuotiaat

5-9-VUOTIAIDEN TOIMINNAN PAINOPISTEET OVAT:

  • INTOHIMON SYNNYTTÄMINEN PELAAMISEEN
  • LIIKUNNALLISEEN ELÄMÄNTAPAAN OHJAAMINEN
  • TERVE ITSETUNTO


VALMENTAJA

HYÖKKÄYSPELIN VIISI KULTAISTA SÄÄNTÖÄ

  • Hyökkäyspeli alkaa heti, kun saadaan kiekko
  • Kiekko on aina pelaajaa nopeampi
  • Kiekottomat hakevat vapaata paikkaa
  • Maalinteko alkaa laukauksesta
  • Kiekollinen ahtaasta tilasta väljään tilaan

PUOLUSTUSPELIN VIISI KULTAISTA SÄÄNTÖÄ

  • Puolustaminen alkaa heti, kun kiekko menetetään
  • Aina yksi häiritsemässä vastustajan kiekollista pelaajaa
  • Ohjaa kiekollista laitoihin ja nurkkiin
  • Näe pidetävä vastustaja ja kiekko
  • Vartioi ennen kaikkea vastustajan mailaa (pelaa maila pois)

LEIKIT JA PELIT

Millaisia leikkejä?

Aloittelijoille on hyvä valita leikkejä, joissa ei tarvitse kilpailla muita vastaan. Tällaisia leikkejä ovat mm. esineiden keräilyleikit.

Edistyneemmille voidaan aloittaa hippaleikit, joissa ei käytetä mitään välineitä vaikeuttamassa suoritusta. Tällainen leikki on esim. kuka pelkää jäämiestä ilman mailaa ja mailan kanssa.

Erilaiset pelit antavat paljon mahdollisuuksia, jotta jokainen lapsi saa omalle osaamisen tasolleen soveltuvia tehtäviä.

Jääkiekkoleikit

Luisteluleikeillä voidaan luistelutaitoa kehittää monipuolisesti. Luisteluleikki on hyvä valinta jonkin tietyn tavoitteen esim. kaarreluistelun kehittämiseksi.

Tarkkuusleikeillä voidaan kehittää mm. syöttö- ja laukaisutaitoja. Tarkkuusleikit vaativat hyvää keskittymistä tehtävään.

Hippaleikeillä voidaan kehittää mm. kiekon kuljetus, syöttö- ja laukaisutaitoja. Hippaleikit ovat vaativia leikkejä, joissa lapsi yrittää samanaikaisesti huolehtia oman välineensä hallinasta ja tarkkailla ympäristöään.

Pelitilannerooleissa toimimista voidaan harjoitella leikkien avulla. Leikkiessä voidaan oppia jääkiekkoon liittyviä eri käsitteitä ja liittää niihin konkreettista toimintaa.

INNOSTUMISTA

Leijonaliigaikäisten pelaajien kohdalla on tarkoitus saada synnytettyä intohimo pelaamiseen ja ohjata pelaajaa liikunnalliseen elämäntapaan.

Leijonaliigaa pelaavat lapset ovat nk. alakouluikäisiä. G-juniori-ikäiset lapset käyvät peruskoulun ensimmäistä luokkaa. F-juniorit ovat toisella ja kolmannella koululuokalla.

Leijonaliigaa pelataan joko puolikkaalla tai kolmasosalla kaukalosta. Peliä voidaan pelata joko poikittain tai pitkittäin. Sarja- ja turnaustoimintaa järjestävät Jääkiekkoliiton alueet ja seurat.

Pelipaikat

  • suositellaan että pelaajia kierrätetään eri pelipaikoilla (hyökkääjä / puolustaja)
  • jokaiselle pelaajalle annetaan hänen halutessaan mahdollisuus pelata maalivahtina

Hyökkäyspeli

  • kiekon kuljettaminen - maalia kohti pelaaminen
  • maalinteko
  • syöttäminen

Puolustuspeli

  • sijoittuminen vastustajan pelaajan ja oman maalin väliin
  • maalin tekemisen estäminen
  • riistopelaaminen

Maalivahtipelaamisessa (kiertävät maalivahdit) opetetaan

  • luistelu
  • peliasento
  • pystyssä liikkuminen
  • sijoittumisen perusteet
  • perustorjunnat (jää- ja korkeat laukaukset)

Pelin opettaminen tapahtuu pelin 5 kultaisen säännön kautta.

MILLAINEN ON 4-6 -VUOTIAS LAPSI

  • Tekemiseen ja kuuntelemiseen keskittyminen vaihtelee voimakkaasti.
  • Innostuu helposti. Tekeminen impulsiivista. Fyysisyys tekemisessä korostunutta. Leikeissä toiminta ja liikunnallisuus korostunutta.
  • Ajattelu ja toiminta pitkälti minä-keskeistä. Tarvitsee ryhmässä toimimiseen vielä aikuisen jatkuvaa läsnäoloa ja ohjausta.
  • Aikuisen tuki ja kannustus ovat erityisen tärkeitä motivaation ja itsetunnon ylläpitämisessä.
  • Samaa sukupuolta olevan aikuisen merkitys alkaa korostua.
  • Pettymyksensieto vielä heikkoa. Turhautuminen kokonaisvaltaista. Taantuu herkästi.
  • Tarvitsee itsesäätelyyn tueksi aikuisen apua.
  • Vertailee herkästi omia taitojaan ja ominaisuuksiaan muihin.
  • Kokee herkästi pienuuden- ja riittämättömyyden tunteita suhteessa aikuiseen.
  • Muista, että kyseessä on lapsi, ei pienikokoinen liigapelaaja
  • Olet valmentaja, mutta lapselle myös ihailtu samastumisen kohde
  • Luo riittävä kontakti lapsen vanhempiin. Olet auktoriteetti myös heille.
  • Harjoitusryhmässä 5-7 lasta.

MILLAINEN ON 7-9 -VUOTIAS LAPSI

  • Kasvupyrkimys voimakkaana. Haluaa pärjätä itsensä varassa.
  • Taitojen oppimisesta ja hallinnasta saatava tyydytys korostuu. Motivoitunut suoriutumaan annetuista tehtävistä.
  • Sääntöjen noudattaminen ja oikeudenmukaisuus tärkeätä kaikessa toiminnassa.
  • Viihtyy ryhmässä. Samastuminen ikätovereihin tärkeätä.
  • Perheen ulkopuolinen aikuinen (esim. opettaja tai valmentaja) on usein samastumisen ja ihailun kohteena.
  • Tarve saada riittävän rehellistä palautetta osaamisestaan.
  • Kestää itsensä varassa turhautumista ja pettymyksiä aikaisempaa joustavammin.
  • Edelleen kuitenkin lapsi, tarvitsee ajoittain taantumista ja kahdenkeskisyyttä aikuisen kanssa.
  • Kypsyystaso vaihtelee ikäluokassa suuresti.
  • Harjoitusryhmässä 10–12 lasta.

LUISTELU

Luistelu on keskeisin jääkiekon lajitaito. Monipuolisuus, voima, nopeus ja kestävyys ovat hyvän luistelun peruslähtökohtia, jotka luovat vankan pohjan muiden lajitekniikoiden harjoittelulle sekä näiden soveltamiseen peliin.

Luistelussa vaadittavat fyysis-motoriset valmiudet

  • Jalkojen lihastoiminnan ajoitus
  • Staattinen (paikallaan pysyen) ja dynaaminen (liikkeessä) tasapaino
  • Jalkojen lihasvoima

Maksimaaliseen luistelunopeuteen vaikuttavat merkittävästi

  • Luisteluasennon syvyys
  • Potkun liikelaajuus
  • Potkutiheys (frekvenssi)
  • Potkun voima / nopeus

Eteenpäinluistelu

  • Lähtö
  • Suora eteenpäinluistelu
  • Pysähtyminen

Kaarreluistelu eteenpäin

Taaksepäinluistelu

  • Lähtö
  • Suora taaksepäinluistelu
  • Pysähtyminen

Kaarreluistelu taaksepäin

Käännökset


KIEKON KÄSITTELY

Kiekonkäsittely erilaisissa peliasennoissa, kiekon kuljettaminen - käsittely monipuolisesti luisteluun liitettynä ovat hyvän kiekonhallinnan peruslähtökohtia. Näiden avulla luodaan valmiudet kiekollisena pelaamiseen sekä syöttämiseen, syötön vastaanottamiseen ja laukomiseen.

KOSKETUS KIEKKOON – RANTEIDEN KÄYTTÖ

  • Katse peliin ja kiekkoon vaihdellen
  • Lavan eri osien käyttö
  • Ranteiden käyttö
  • Käsien käyttö, kyynärpäät irti vartalosta eteen- ja sivusuunnassa
  • Yläkäsi myötäotteella ja alakäsi vastaotteella
  • Kädet n. kyynärvarren etäisyydellä toisistaan
  • Alakäden liikuttaminen mailan vartta pitkin tilanteen mukaan
  • Mailanpää kämmenen sisällä

KÄSIEN JA JALKOJEN RYTMI – PAINONSIIRROT

  • Katse peliin ja kiekkoon vaihdellen
  • Painonsiirrot kiekon puolelle vs vastakkaiselle puolen
  • Nopeat kädet vs hitaat jalat / nopeat jalat vs hitaat kädet
  • Luistelun ja kiekonkäsittelyn rytmittäminen
  • Harhauttaminen (suorituksen rytmi - rytminmuutos)

LIIKELAAJUUS – YLÄVARTALON KIERROT

  • Eri liikesuunnat (eteen-taakse-sivulle)
  • Ylävartalon kierrot eri suuntiin
  • Ala ja -yläkäden käyttö
  • Painonsiirrot jaloilla ja vartalolla tehden

SYÖTTÄMINEN

Syöttäminen luistelusta

  • Katse vastaanottajaan - kiekko mailan lavan keskiosassa
  • Syötön aikana luistelussa painon siirtäminen kiekon kulkusuunnan puoleiselle jalalle
  • Kiekon veto / työntö molemmilla käsillä
  • Yläkäden kyynärpää irti vartalosta
  • Alakädellä mailan lavan kääntö osoittamaan kohti vastaanottajaa

Syötön vastaanottaminen luistelusta

  • Katse kiekkoon - mailan lapa jäässä
  • Vastaanoton aikana luistelussa painon siirtäminen kiekon kulkusuunnan puoleiselle jalalle
  • Maila kahdessa kädessä - käsivarret rentoina
  • Kiekon koskettaessa lapaa jousto käsillä
  • Aäriasennossa lapa kallistuu kiekon päälle

Lättysyöttö

  • Katse vastaanottajaan
  • Kädet irti vartalosta
  • Kiekko mailan lavan kantaosassa
  • Käsivarsilla nopea jousto ranteet tiukkana
  • Syötön aikana lapa aukeaa ja kiekko saa kierteen lavan kannasta kohden kärkeä
  • Kiekon kohottaminen ilmaan "lättymäiseen" lentoon

LAUKOMINEN

Kokonaissuorituksien kokeileminen

  • Laukomisen kokeileminen pareittain (toinen tekee, toinen antaa palautetta)

Ydinkohtien kertaaminen

  • oteleveys (hartialeveys veto-rannelaukauksissa ja puolesta välistä mailaa lyöntilaukauksissa)
  • jalkojen ja käsien rytmi
  • painonsiirto - ajoitus
  • keskivartalon kierto takaa
  • rintamasuunta kohteeseen
  • käsien liikerata, saatto, katse

Laukominen paikaltaan ja liikkeestä

  • vetolaukaus (painonsiirto yläkäden puoleiselle jalalle)
  • rystylaukaus (painonsiirto alakäden puoleiselle jalalle)
  • ”veto”rannelaukaus (kaksoisvaihe kiekko kiinni lavassa tai irti lavasta)
  • ”paine”rannelaukaus (paine mailan varteen painopisteen ollessa alakäden puoleisella jalalla)
  • lyhyt lyöntilaukaus
  • lyöntilaukaus (lavan liikerata, esikosketus jäähän ennen kiekkoa – lavan asennon vaiheet ennen ja jälkeen kiekon kosketusta)

Laukominen liikkeestä omasta kuljetuksesta eri tekniikoita hyödyntäen

  • jalkojen ja käsien rytmi
  • tasaliukuvaiheesta – painonsiirrosta
  • liikkeen jatkaminen laukauksen jälkeen (luistelun jatkaminen tai kääntyminen yläkäden puolelle)

Laukominen liikkeestä

  • pystysyöttöön laukominen (kehittelyt esim. karting rengasta tai keilaa vasten lyöden)
  • poikittaissyöttöön laukominen

Kokonaissuorituksien kokeileminen

  • laukomisen harjoittelu pareittain
  • palautteen antaminen toiselle

Levyltä laukominen

  • Toistolla tekniikan hiomisen kautta tehoa ja tarkkuutta.
  • Oikea tekniikka vrs jäällä luistelusta lauottaessa.
  • Hyvä laukomistekniikka antaa paremmat valmiudet ja tehostaa maalintekoharjoitteiden tekemistä.
  • Laukomislevy 300 cm pitkä ja 150 cm leveä
  • Huomioi mailanpituus solisluun ja nenän väliin ilman luistimia
  • Laukominen esim. 10 kiekon erissä (työ / palautus suhde)
  • Rintamasuunta maalille päin kämmeneltä lauottaessa
  • Askeleet mukaan rytmittämään ja tehostamaan laukomista
  • Liikejärjestys jalat – keskivartalo – kädet
  • Hyvä saatto – kohdentaminen

Esimerkiksi

  • touko-elokuu 4 kk, 16 vko
  • 3 krt vko
  • jos laukoo esim. 100 krt kämmeneltä ja 50 krt rystyltä per / tapahtuma, niin se tekee
  • = 450 laukausta per / vko
  • = 1800 laukausta per / kk
  • = 7200 laukausta 4 kk:ssa

7200 laukausta vaatii jääharjoituksia

Harjoituksia Laukauksia Yhteensä
50 10 500
100 10 1000
150 10 1500
200 10 2000
50 20 1000
100 20 2000
150 20 3000
200 20 4000
50 30 1500
100 30 3000
150 30 4500
200 30 6000
50 40 2000
100 40 4000
150 40 6000
200 40 8000
50 50 2500
100 50 5000
150 50 7500
200 50 10000

MOTORINEN TAITAVUUS

Motorinen kehitys tarkoittaa valmiuksia taitojen suorittamiselle. Lapset eivät aina ole valmiita uuden taidon oppimiselle koska heillä voi olla puutteita ominaisuuksissa tai alkeistaidoissa, jotka pitää osata ennen haastavamman taidon oppimista. Lapsia tulee siis tarkastella yksilöinä ja tarjota heille kehitysvaiheiden mukaista toimintaa. Vaikka lasten kehityksessä on kausia jolloin motoristen taitojen oppiminen on nopeampaa, on tärkeä pitää mielessä, ettei mitään ole menetetty, vaikka lapsi ei motorisen kehitysvaiheen ohitettuaan pysty suoriutumaan vaiheen taidoista. Motoristen taitojen kehittyminen on elinikäinen prosessi, ja riittävällä määrällisellä ja laadukkaalla harjoittelulla taidot on mahdollista oppia myös myöhemmällä iällä.

  Motoriset perustaidot  
Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineen käsittelytaidot
kääntyminen käveleminen heittäminen
venyttäminen juokseminen kiinniottaminen
taivuttaminen ponnistaminen potkaiseminen
pyörähtäminen loikkaaminen kauhaiseminen
heiluminen hyppääminen iskeminen
kieriminen laukkaaminen lyöminen ilmasta
pysähtyminen liukuminen pomputteleminen
väistyminen harppaaminen kierittäminen
tasapainoilu kiipeäminen potkaiseminen ilmasta

Taulukko. Mukailtu: Motoriset perustaidot. Jaakkola, T. Teoksessa: Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Hakkarainen, H. ym. 2009.

Motoristen perustaitojen oppimisen vaihe ajoittuu yleensä 2-7 ikävuoden väliin. Tuona aikana lapsi oppii valtaosan motorisista perustaidoista. Noin seitsemästä ikävuodesta eteenpäin lapsi alkaa kiinnostua erilaisista lajitaidoista. Lajitaitojen omaksumisen kannalta on hyvin tärkeää omata riittävät motoriset perustaidot. Huomioitavaa on myös se, että vaikkei taitoja ole vielä tähän ikävaiheeseen mennessä opittu, on ne täysin mahdollista oppia myöhemmin. Kehitys saattaa kuitenkin olla hieman hitaampaa.

Taidon oppimisen vaiheet

Taidon oppimisen alkuvaiheessa pelaajalle tapahtuu paljon erehdyksiä ja epäonnistumisia. Tästä syystä pelaaja tarvitsee paljon valmentajan tukea ja ymmärrystä. Alussa on myös tärkeää, että ohjaaja keskittyy ohjeissaan ainoastaan kaikkein oleellisimpiin asioihin, koska tässä vaiheessa pelaajan on vaikea pitää mielessään monia asioita samanaikaisesti. Alkuvaiheessa taitoa on tehokasta harjoitella kokonaissuorituksina ja vaihtelua tulee lisätä mukaan taitojen karttuessa.

Taitojen harjoitteluvaiheessa oppijat hahmottavat taidon kokonaisuutena ja tietävät mistä harjoittelussa on kysymys. Tärkeää on tarjota oman taitotason mukaisia haasteita kaikille oppijoille. Harjoitteluvaiheessa suoritukset ovat jo niin yhdenmukaisia, että harjoitteisiin voidaan lisätä erilaisia haasteita. Tässä vaiheessa voidaan aloittaa myös havainnointiin liittyvien taitojen systemaattinen kehittäminen. Suuret toistomäärät ovat oleellisia tässä vaiheessa. Toimintaa tulee organisoida siten että pelaajilla on mahdollisuus edetä harjoittelussa oman taitotasonsa mukaan. Harjoittelussa tämä tarkoittaa mahdollisimman laajaa eriyttämistä. Harjoitteluvaiheessa myös osaharjoitteita tulee mukaan aiempaa enemmän. Kun oppija ymmärtää taidon kokonaisuutena, osaa hän myös yhdistää tietyn osan kokonaisharjoitteeseen. Taitojen hyödyntämisen vaihe alkaa noin 15 vuoden iässä, ja jatkuu koko loppuelämän. Taidon automatisoitumiseen on tutkittu menevän arviolta noin 10 000 laadukasta toistoa tai 10 vuotta. Taidon oppiminen on siis hyvin pitkäjänteinen prosessi, jossa tarvitaan kärsivällisyyttä niin oppijoilta kuin valmentajilta. Taidolla ei myöskään ole ylärajaa!

(Lähteet: Jaakkola, T. Teoksessa: Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Hakkarainen, H. ym. 2009. Jaakkola, T. Teoksessa Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. 2010.)

NOPEUS

Nopeutta tulee harjoitella erimittaisilla työ ja palautumisjaksoilla. Erilaisilla rytmeillä, alustoilla ja liikesuunnissa toteutettu nopeusharjoittelu on pelkkää lajinopeutta monipuolisempaa ja luo pohjaa nopeuden myöhemmälle kehittämiselle.

Nopeusharjoittelu 7-9 vuoden ikäisillä lapsilla tulisi tapahtua pääasiassa leikkien, pelien ja muiden liikunta- ja harjoitustuokioiden lomassa. Niissä tulee painottaa monipuolisia motorisia taitoja, koordinaatiota, rytmitajua sekä liiketiheyttä. Tässä ikävaiheessa ominaisuudet kehittyvät luonnollisestikin, mutta harjoittelu kiihdyttää jonkin verran kehittymistä. Lajinomaisia harjoituksia tulee pikkuhiljaa lisätä, mutta pääpaino on selkeästi yleisen hermolihasjärjestelmän toimintakyvyn harjoittamisessa.

Maksimaalinen irtiottokyky on lapsilla vielä melko heikko, joten motivoiminen nopeaan liikkeeseen voi olla haastavaa, mutta mahdollistaa toisaalta suuret toistomäärät. Erilaiset rytmiradat, porrasharjoitteet, kisailut ja viestit joissa rytmi ja tempo vaihtelevat, ovat hyviä nopeusharjoitteita. Myös koordinaatioharjoitteet joissa käsien ja jalkojen rytmiä ja tempoa vaihdellaan, kehittävät yleisiä nopeusvalmiuksia. Palautumisajan ei tässä ikävaiheessa tarvitse olla kovin pitkä, vaan 20-30 sekuntia riittää varsin hyvin, lyhyiden (n. 2-6 sekuntia) työjaksojen välissä. Muutaman suorituksen jälkeen on hyvä pitää hieman pidempi ns. sarjapalautus, jotta motivaatio ja kiinnostus harjoitukseen ja maksimaaliseen nopeuteen säilyisivät. Palautuksen pituus voi vaihdella, mutta noin 2 minuutin palautus on riittävä. Palautuksen aikana on mahdollista tehdä jotain kevyempää liikuntaa, esimerkiksi keski- ja ylävartalon taito- tai voimaharjoittelua.


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MISTÄ MINUN TULEE VANHEMPANA HUOLEHTIA:

5-9-vuotiaat

9-10-vuotiaat

  • Järjestä päivittäin fyysistä aktiviteettia lapsellesi. Muistathan, että tässä ikävaiheessa nopeat lyhyet harjoitukset ovat parempia vaihtoehtoja kuin yksi pitkäjaksoinen harjoitus.
  • Kannusta lastasi osallistumaan monipuolisesti erilaisiin urheiluaktiviteetteihin. Yhteen lajiin keskittyminen näin varhain ei ole hyvä asia lapsesi kehityksen kannalta. Eri lajien kokeilu auttaa lastasi kehittämään eri taitoja kuten ketteryys, tasapaino, liikkuvuus, koordinaatio ja nopeus.
  • Varmista että lapsesi valitsevat lajeja, joissa keskitytään juoksemiseen, hyppimiseen, heittämiseen kopitteluun ja potkimiseen. Kannusta lastasi kehittämään voimistelu- ja uimataitojaan.
  • Toivo paikkakuntasi urheiluseuroilta, että he käyttäisivät koulutettuja valmentajia – he auttavat lastasi kehittämään oikeaoppiset liikunnalliset pohjat.
  • Huolehdi, että lapsellasi on koulussa mielellään päivittäin liikunnallisia aktiviteetteja, joita opettaa koulutettu liikunnan ammattilainen. Lapsi hyötyy erittäin paljon varhain opituista, oikein tehdyistä liikkumistaidoista.
  • Keskustele lapsesi kanssa kuinka tärkeää on pitää hauskaa ja nauttia osallistumisesta liikunnallisiin aktiviteetteihin. Liian syvä keskittyminen pelkkiin tuloksiin ja erikoistuminen vain yhteen suoritukseen liian varhain saattaa aiheuttaa harmia tulevaisuudessa ja voi olla esteenä lapsesi kehitykselle.
  • Huolehdi lapsesi oikeanlaisesta voimaharjoittelusta. Tässä ikävaiheessa lapset voivat treenata oma kehon paino vastuksena. Painoja tai painonnostolaitteita ei tulisi käyttää lainkaan tässä vaiheessa.
  • Kannusta lastasi edelleen osallistumaan erilaisiin urheiluaktiviteetteihin ja kehittämään monipuolisesti liikunnallisia taitoja. Yhteen lajiin keskittyminen näin varhain ei ole hyvä asia lapsesi kehityksen kannalta.
  • Rohkaise lastasi harrastamaan vähintään kolmea eri urheilulajia, joista hän tykkää. Kannusta heitä pelaamaan myös pelejä ilman aikuisten organisointia.
  • Varmista että lapsesi tekee oikeanlaisia voimaharjoituksia. Tällaisia harjoituksia ovat mm. harjoitukset, joissa käytetään vastuksena heidän omaa kehon painoaan (punnerrukset ja vatsalihasliikkeet), jumppapalloharjoitukset, hyppelyt ja pomppimiset.
  • Kannusta lastasi kehittämään kestävyyttään esimerkiksi pelaamalla pitkäkestoisia pelejä, joissa he liikkuvat jatkuvasti tai rasti-tyyppisissä aktiviteeteissa.
  • Huomioi että nopeuden harjoittaminen tässä vaiheessa on hyvin tehokasta. Lapset voivat kehittää nopeusominaisuuksiaan eri aktiviteeteissa, kuten nopeat spurtit ja nopeat käsi- ja jalkaliikkeet. Nopeat suunnanmuutokset ovat myös tehokkaita harjoituksia, kuten hippaleikit tai polttopallo.
  • Varmista, että lapsesi saa kokea oikean määrän kilpailua. Lapset tässä vaiheessa nauttivat kilpailusta, mutta heidän täytyy myös harjoitella paljon. Tavoite olisi, että 70 % ajasta käytetään harjoitteluun ja 30 % kilpailuun. Joukkuelajeissa tämä tarkoittaa 2 tai 3 harjoitusta jokaista peliä kohti.
  • Jos lapsesi on joukkuelajissa mukana, varmista että hän saa myös peliaikaa. Tämä vaihe ei ole hyvä hetki peluuttaa vain tähtipelaajia. Jotkut tässä vaiheessa hitaammin kehittyvät lapset kehittyvät tulevaisuudessa parhaiksi pelaajiksi lajissaan.
  • Useat päiväkodit ja ala-asteet tekevät mielellään yhteistyötä jääkiekkoseurojen kanssa.
  • Toiminta malleja ovat päiväkodeille järjestettävät jääliikunta tuokiot, ala-koululaisten jääliikunta kerhot ja matalan osallistumiskynnyksen koulukiekko turnaukset.
  • Myös esim. luistelukilpailuiden ja koulujenvälisten jääkiekkoturnausten järjestäminen onnistuu luontevasti paikallisen seuran, liikuntaviraston ja koulutoimen kesken Myös paikallisten seurojen esittely tapahtumat koulun ulkokentillä ja liikuntasaleissa tuovat kaikille mahdollisuuden kokeilla lajia ja tavata oman seuran pelaajia ja seuratoimijoita.
  • Kaupungin liikuntatoimi on usein halukas yhteistyöhön jolloin jäämaksut, ohjaaja kulut yms. kustannukset eivät jää pelkästään seuran tai osallistujien maksettavaksi.

Tervetuloa LEIJONA-kiekkokouluun

Mikä on LEIJONA-kiekkokoulu?

  • Seuroille suunniteltu kiekko- ja luistelukoulun toteuttamismalli alle 8 -vuotiaille lapsille - Suomen suurin LEIJONAJOUKKUE
  • Leijonakiekkokoulun sisältö on pilkottu kolmelle tasolle siihen osallistuvan lapsen oman lähtötason mukaan
  • Mahdollisuus saada alusta saakka ohjausta oman tasoisessa ryhmässään
  • Sitoutuminen pidemmäksi ajaksi kiekkokouluun, jolloin kynnys siirtyä joukkueeseen madaltuu
  • Ryhmien opetukselliset sisällöt on jaettu seuraavasti:
  • Lajitekniset sisällöt (luistelu, kiekonkäsittely- ja mailatekniikka)
  • Leikit ja kisat
  • Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt
  • Kasvatukselliset sisällöt

Missä ja miten LEIJONA-kiekkokoulu toteutetaan?

  • LEIJONA-kiekkokoulu toteutetaan seuroissa
  • Seuran tulee tehdä päätös osallistumisestaan LEIJONA – kiekkokouluun
  • Päättäessään ottaa toimintatavan käyttöönsä, seura:
  • Sitoutuu kouluttamaan kiekkokouluohjaajansa LEIJONA -kiekkokoulun ohjaajakoulutuksella
  • Sitoutuu täydennys kouluttamaan vähintään kiekkokoulun vastuuhenkilön vuosittaisella koulutuksella
  • Sitoutuu LEIJONA-kiekkokoulun vuosisuunnitelmiin ja opetussisältöihin
  • Seura saa vastineeksi mm. ilmaisen varustepaketin ja kiekkokoululaisten harjoituspaidat (15+15) sekä ohjaajien asut (2)
  • Seuran LEIJONA-kiekkokoulusta informoidaan Jääkiekkoliiton Internet-sivustoilla

Lue lisää

OTTEITA LEIJONA-LIIGAN SÄÄNNÖISTÄ:

”Kaikki alueen järjestämät ottelut pelataan yhdellä kolmasosalla tai puolikkaalla osalla jääkiekkokaukalosta. Peli tapahtuu siniviivan ja kaukalon päädyn välisellä alueella poikittain tai punaviivan ja kaukalon päädyn välisellä alueella joko pitkittäin tai poikittain.”

”Leijona-liigan otteluissa käytetään juniorikiekkoa. Juniorikiekko on halkaisijaltaan ja paksuudeltaan normaalin kiekon kokoinen, väriltään sininen."

”Ottelut voidaan järjestää joko 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5. Pelaajamäärä tulee suhteuttaa pelikentän ja pelaajien kokoon sopivaksi.” ”Pelin ohjaajina toimii vähintään kotijoukkueen ohjaaja, mutta mieluummin yksi ohjaaja kummastakin joukkueesta. Ohjaajien on käytettävä kypärää.”

”Ottelun ajanottaja katkaisee pelin lyhyellä ääni-merkillä, jolloin järjestyksessä seuraavat pelaajat kummastakin joukkueesta vaihtuvat peliin.”

”Kun pelaaja tekee rikkeen, vihelletään peli poikki ja kerrotaan rikkoneelle pelaajalle katkon syy ja poistetaan hänet ko. vaihdosta. Tilalle tulee seuraava vuorossa oleva pelaaja. Rikkonut pelaaja voi osallistua seuraavaan vaihtoonsa normaalisti. Jos joku pelaaja tekee pelin aikana toistuvasti rikkeitä hyödyntäen rangaistuksen puuttumista, tulee pelin ohjaajan poistaa pelaaja ottelun loppuajaksi.”

”Kaikkia pöytäkirjaan merkittyjä pelaajia, myös maalivahteja on peluutettava ottelussa tasapuolisesti.”

 

LIIKUNNAN MÄÄRÄ

LIIKUNTAMÄÄRÄT

Jokaisen lapsen tulisi harrastaa liikuntaa vähintään 2 tuntia päivittäin. Tämä liikuntamäärä voi koostua monista erilaisista päivittäisistä askareista, kuten esimerkiksi pyöräilystä tai peleistä ja leikeistä. Huipulle päästäkseen lapsen ja nuoren tulee harrastaa liikuntaa ja urheilua vähintään 18 tuntia viikossa. Alla oleva kuvaaja kertoo mikä on sekä huippu-urheilun, että fyysisen terveyden kannalta riittävä määrä liikuntaa viikossa.

Harjoittelulla tarkoitetaan joko joukkueen kanssa tapahtuvaa tai omatoimista lajiin liittyvää harjoittelua. Liikkumisella tarkoitetaan vapaaehtoista, luonnollista liikuntaa kuten esimerkiksi pelejä ja leikkejä välitunnilla, pyöräilyä, juoksua, uintia jne.

Alle 11 -vuotiailla viikoittaisen liikuntamäärän tulee jakautua liikkumisen ja harjoittelun välillä siten, että ¼ liikunnasta on harjoittelua ja ¾ liikkumista.

torstai, 24 tammikuu 2019 15:45

Leijonanpolku

Leijonanpolku -sivuston tarkoituksena on selventää suomalaisen jääkiekon eri sidosryhmille, mitkä asiat ovat oleellisia pelaajan eri ikävaiheissa ja mitkä ovat kunkin sidosryhmän roolit ja vastuut.

Sivustolta löytyy se oleellinen tieto niin pelaajille, valmentajille kuin vanhemmillekin, mihin asoihin keskittyä pelaajan kasvaessa kohti aikuiskiekkoilijaa.



Työpaikkojen SM-turnaus 2019 pelataan Hämeenlinnassa 6.-7.4.2019. Ilmoittautuminen turnaukseen on käynnissä. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake löytyy täältä. Ilmoittautuminen päättyy 28.2.2019.

Olet nyt

Etelän alueen toimisto

Suomen Jääkiekkoliitto ry.
Veturitie 13 H
00240 Helsinki

Vaihde 010 2270 200
Fax 010 2270 299

 

Kunnioita peliä

Finhockey News

OP-mobiili

Jääkiekkoliiton leirit

Suomi-kiekon strategia

Kunnioitus
Yhteisöllisyys
Hauskuus
Erinomaisuuden tavoittelu

Etsi sivustolta