Kilpailusäännöt 2020-2021

Voit myös ladata kilpailusäännöt tämän linkin kautta

Avaa / Lataa Kilpailusäännöt 2020-2021

Avaa / Lataa Tävlingsregler 2020-2021

 

1.              YLEISMÄÄRÄYKSET

1.1.              Sitoutuminen

1.2.              IIHF:n säännöt

1.3.              Kilpailusäännöistä poikkeaminen

 

2.              EETTISET JA TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

2.1.              Yleiset määräykset

2.2.              Dopingmääräykset

2.3.              Taloushallinto, verotus ja lakisääteiset vakuutukset

2.4.              Sosiaaliturva

2.5.              Seuran konkurssi

2.6.              Vedonlyönti

2.7.              Sopupeli

2.8.              Kasvattajakorvaus

 

3.              PELAAJAT JA TOIMIHENKILÖT

3.1.              Pelaajien ja toimihenkilöiden pelipassit

3.2.              Vakuutus

3.3.              Pelaajasopimukset

3.4.              Varusteet

3.5.              Liiton vapaakortit

 

4.              EROTUOMARIT, OTTELUVALVOJAT, VIDEOMAALITUOMARIT JA TOIMITSIJAT

4.1.              Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat

4.2.              Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen

4.3.              Jääviys erotuomaritoiminnassa

4.4.              Erotuomariraportit

4.5.              Erotuomarikustannukset

 

5.              EDUSTUSOIKEUS

5.1.              Edustusoikeus ja -velvollisuus

5.2.              Ikärajat

5.3.              Seurayhteisö

5.4.              Pelaaminen eri joukkueissa samassa seurassa/seurayhteisössä

5.5.              Pelaajaliikennesopimus

5.6.              Pelaaminen pelaajaliikennesopimuksella eri joukkueissa

5.7.              Yhteisseura- ja yhteisjoukkuesäännöt

5.8.              Kaksoisedustus

5.9.              Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt

5.10.            Ala-ikäiset pelaajat

5.11.            Siirretyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

5.12.            Uudelleen pelattavaksi määrätyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

 

6.              SEURASIIRROT

6.1.              Seurasiirrot Suomessa (edustusoikeuksien siirto)

6.2.              Määräaikainen edustusoikeuden siirto

6.3.              Seurasiirtojen aikarajat

6.4.              Aikarajat pelaamiselle uudessa seurassa

6.5.              Ryhmäsiirrot

6.6.              Seurasiirrot seurayhteisön junioreista

6.7.              Ulkomaiset pelaajasiirrot

6.8.              Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta

 

7.              SARJAT

7.1.              Seuraa koskevat velvoitteet 

7.2.              Sarjamuodot

7.3.              Valtakunnalliset sarja

7.4.              Osanotto ja luovuttaminen

7.5.              Sarjojen tärkeysjärjestys

7.6.              Pisteet ja järjestys sarjassa

7.7.              Tulostiedotus

7.8.              Mediaoikeudet, kuvaus ja tallennus

7.9.              Otteluiden talous

7.10.            Lääkäri ja ensiapu

7.11.            Ottelusiirrot

7.12.            Pudotuspelien ja karsintaotteluiden ratkaisutavat

7.13.            Jatkoajat

7.14.            Voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition)

7.15.            Paras kahdesta- pelattavien playoff- tai karsintaotteluiden ratkaisumallit

7.16.            Erityissäännöt U11- ja U12-juniorien sarjoissa

7.17.            Erityissäännöt U13- ja U14-juniorien sarjoissa

7.18.            Erityissäännöt Mestiksessä ja U20 SM-sarjassa

7.19.            Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa

7.20.            Erityissäännöt harrastekiekossa

 

8.              OTTELUT

Ennen ottelua:

8.1.              Ottelut

8.2.              Harjoitusottelut ja turnaukset

8.3.              Luvat

8.4.              Otteluissa noudatettavat säännöt

8.5.              Ottelupöytäkirja

8.6.              Ottelun järjestäminen

8.7.              Toimitsijat

8.8.              Vierailevan joukkueen velvollisuudet

8.9.              Ottelupaikka

8.10.            Ottelun alkamisaika

8.11.            Uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu

8.12.            Pelipaidat

8.13.            Tieto tuomareille ottelusta

Ottelun aikana:

8.14.             Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen

8.15.             Ottelun keskeyttäminen pelillisistä syistä ja kieltäytyminen pelin aloittamisesta tai jatkamisesta

8.16.             Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen tai keskeyttäminen/pelikelpoinen kenttä

8.17.             Ottelun luovutus

8.18.             Erätauot

8.19.             Musiikin soitto

8.20.             Pelin viivyttäminen - maalin juhlinta

8.21.             Erotuomarien pukeutumistilat

 

9.              VASTALAUSEET

9.1.              Vastalauseet

9.2.              Vastalauseratkaisut

 

10.            KURINPITO

10.1.            Kurinpitomenettely

10.2.            Asianosaisen kuuleminen

10.3.            Kurinpitäjät

10.4.            Kurinpidon alaiset teot

10.5.            Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset

10.6.            Täydentävät rangaistukset 

10.7.            Kurinpitokäsittely otteluvideon tai muun ottelusta olevan tallenteen perusteella

10.8.            Kurinpitokäsittely seuran tai joukkueen pyynnöstä

10.9.            Doping- ja huumausainerikkomukset

10.10.          Kurinpitopäätöksistä tiedottaminen

10.11.          Muutoksenhaku

 

11.            PELIKIELLOT

11.1.            Pelikiellon ja toimintakiellon määrittely

11.2.            Erikseen määrättyjen rangaistusten määrääminen ja kärsiminen

11.3.            Käyttäytymisrangaistusten kertyminen (10 ja 20 min)

11.4.            Käyttäytymisrangaistuksista aiheutuneen pelikiellon kärsiminen

11.5.            Pelirangaistukset käytöksestä

11.6.            Pelirangaistukset käytöksestä ottelun loppuajassa

11.7.            Ottelurangaistukset

 

12.            VALITUSSÄÄNNÖT 

12.1.            Valitusoikeus

12.2.            Valitusmenettely

12.3.            Päätös valituksesta

 

LIITTEET

 

1.              YLEISMÄÄRÄYKSET

Nämä säännöt on hyväksytty liittohallituksessa ja ovat voimassa, kunnes liittohallitus niitä muuttaa. Nämä säännöt koskevat kaikkea sarjatoimintaa, ilmoittautumisia ja seurasiirtoja kaudella 2020-2021. Juniorikiekkoa koskevat kilpailutoiminnan linjaukset päättää kausittain liiton kilpailuvaliokunta yhteistyössä alueorganisaatioiden kanssa.
 
Näissä säännöissä tarkoitetaan liitolla Suomen Jääkiekkoliitto ry:tä, alueella Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alueorganisaatiota, liigalla Jääkiekon SM-liiga Oy:tä ja IIHF:llä Kansainvälistä Jääkiekkoliittoa.
 

1.1.               Sitoutuminen

Pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat, joukkueet, pelaajat ja erotuomarit ovat velvollisia noudattamaan sekä kunnioittamaan liiton solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä. Liiton alaisuudessa (ml. liiton jäsenseurat) järjestettävään aikuisten, lasten tai harrastekiekon sarjatoimintaan osallistuva pelaaja/toimihenkilö sitoutuu osallistumalla mihin tahansa jääkiekko-otteluun noudattamaan näitä sääntöjä myös harjoituskaudella, vaikka pelipassia ei vielä olisi lunastettu alkaneelle kaudelle. Liiton jäsenseurassa missä tahansa tehtävässä toimiva henkilö sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä.

 

1.2.               IIHF:n säännöt

Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan muilta osin IIHF:n pelisääntöjä ja sääntötulkintoja kausille 2018–2022. Mahdolliset poikkeukset on mainittu kilpailusäännöissä.

 

1.3.               Kilpailusäännöistä poikkeaminen

Erittäin painavista syistä liittohallitus tai sen valtuuttamana kilpailuvaliokunta voi poiketa kilpailusäännöistä. Mikäli Aluehallitus ei ole hallitsemiensa sarjojen (harrastesarjat) osalta muuta päättänyt, noudatetaan näitä sääntöjä myös alueellisissa harrastesarjoissa. Aluehallitus tai sen valtuuttamana alueen kilpailuvaliokunta voi myöntää poikkeuslupia edustusoikeuksiin anomusten perusteella  alueellaan järjestettävissä U12- ja nuorempien sarjoissa.

 

Palaa alkuun

 

2.              EETTISET JA TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

 

2.1.               Yleiset määräykset

Kilpailutoiminnassa noudatetaan reilun pelin periaatetta.

 

2.2.               Dopingmääräykset

Edellytyksenä Jääkiekkoliiton kilpailutoimintaan osallistumiseen on, että pelaajat noudattavat Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen, Suomen Jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) dopingsääntöjä. Kaikkia pelaajia, valmentajia ja toimitsijoita velvoitetaan tutustumaan heitä koskeviin dopingsäännöstöihin. Tiedot urheilussa kielletyistä dopingaineista ja -menetelmistä löytyvät Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) internet-sivuilta www.suek.fi/kielletyt-aineet-ja-menetelmat-urheilussa1.

Dopingrikkomuksia ovat Suomen antidopingsäännöstön mukaan:

  • Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
  • Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
  • Kieltäytyminen dopingtestistä
  • Dopingvalvonnan välttely ja siihen liittyvän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
  • Dopingvalvonnan tai -testin manipulointi ja sen yritys
  • Dopingaineiden hallussapito
  • Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen
  • Dopingin edistäminen

Jollei Kansainvälinen Jääkiekkoliitto ole päättänyt ankarammista rangaistuksista, minimirangaistukset dopingrikkomuksissa ovat:

1. Määräaikainen kilpailukielto (pääasiassa kaksi vuotta ensimmäisestä doping-rikkomuksesta)

2. Elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingista

3. Suomen Antidoping-toimikunnan lausunnon perusteella varoitus.

Epäillyissä dopingrikkomuksissa 1.1. 2021 alkaen kurinpitovaltaa käyttää voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.

 

2.3.               Taloushallinto, verotus ja lakisääteiset vakuutukset

Liiton kilpailutoimintaan osallistuva seura sitoutuu hoitamaan taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraa / joukkuetta, joka suunnitelmallisesti jättää hoitamatta toiminnan ja pelaajiensa verotukseen tai lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät velvoitteensa rangaistaan liiton kurinpitosäännön mukaisesti pääsääntöisesti sulkemalla kilpailutoiminnasta vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

Seurajohdon vastuuhenkilöt (pj, tj, hallitus) tai henkilö, joka yksin taikka yhdessä muiden tahojen kanssa omaa osakeyhtiössä kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tahi muun samankaltaisen tosiasiallisen määräysvallan asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

Seura (yhdistys tai osakeyhtiö) ei saa osallistua millään joukkueella liiton alaiseen sarjatoimintaan, jos seuran vastuuhenkilönä (hallituksen jäsen, puheenjohtaja, toimitus-/toiminnanjohtaja, urheilutoimenjohtaja, valmennuspäällikkö, junioripäällikkö tai vastaava) tai henkilönä, joka yksin taikka yhdessä muiden tahojen kanssa omaa osakeyhtiössä kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tahi muun samankaltaisen tosiasiallisen määräysvallan on henkilö, jonka liitto on tämän sääntökohdan perusteella asettanut toimintakieltoon.

 

2.4.               Sosiaaliturva

Jos pelaaja saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai pelikaudessa veronalaista palkkiotavähintään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvan järjestämisestä annetussa laissa urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 24.4.2009/276 säädetyn määrän (vuonna 2020 luontoisetuineen 11.650 €), on seuran/työantajan järjestettävä hänelle eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun lain mukaisesti. Mikäli seura ei ole järjestänyt pelaajalle edellä mainittua vakuutus- tai eläketurvaa, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön mukaiseen toimintakieltoon. Ottelusta, johon pelaaja on osallistunut, päätetään liiton kilpailusääntöjen mukaan, eikä seura voi käyttää pelaajaa edustustehtävissä ennen kuin edellä mainitut vakuutus- ja eläketurva ovat voimassa.

 

2.5.               Seuran konkurssi

Mikäli seura asetetaan konkurssiin ja se luopuu sarjapaikastaan, pelaajat ovat pääsääntöisesti vapaita siirtymään muihin seuroihin työsopimuslain määräykset huomioon ottaen. Konkurssipesän voidaan tarvittaessa sallia hoitaa kilpailutoiminta kauden loppuun, jolloin pelaajilla ei ole vapaata siirto-oikeutta.

Uusi seura voi liiton päätöksellä jatkaa entisen seuran paikalla samalla sarjatasolla saman kauden aikana vain sillä ehdolla, että se hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät kaikki kiistattomat taloudelliset vastuut. Mikäli seuran mentyä konkurssiin joku uusi / muu seura hakee seuraavaksi kaudeksi sarjapaikkaa alemmalta tasolta, on uuden / muun seuran vastattava näiden sääntöjen § 7.4. kohdan 2. määrittelemistä velvoitteista.

 

2.6.               Vedonlyönti

Pelaaja, toimihenkilö tai erotuomari ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa ottelusta, johon osallistuu. Seuran toimihenkilö ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa mistään seuransa joukkueen ottelusta.

Rikkomuksesta seuraa liiton kurinpitosäännön mukainen pääsääntöisesti vähintään yhden kilpailukauden peli- ja toimintakielto.

 

2.7.               Sopupeli tai otteluiden manipulointi

Urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, joukkueet, seurat ja erotuomarit pyrkivät kilpailutilanteessa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.

Seura, jonka joukkueen kilpailutapahtuman tuloksesta on sovittu etukäteen menettää kilpailuoikeutensa liiton harkinnan mukaan pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kaudeksi.

Pelaaja, toimihenkilö tai erotuomari, joka yrittää pelata, pelaa tai ehdottaa pelaamista ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien tai muulla tavoin manipuloi tai pyrkii manipuloimaan ottelutapahtumia tai laiminlyö tällaista toimintaa koskevan tiedonantovelvollisuuden liitolle tai seuralle, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään kilpailu- ja toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. Jos henkilöä on syytä epäillä syyllistyneen tämän kohdan rikkomiseen, voi liittohallitus määrätä hänet väliaikaiseen peli- tai toimintakieltoon. Ennen päätöstä epäillylle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.

 

2.8.               Kasvattajakorvaus

Kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka pelaa suomalaisessa liiton jäsenseurassa Jääkiekon SM-Liigassa/KHL:ssä/CHL:ssä määrätyn määrän otteluita (pöytäkirjamerkintä ratkaisee). Maalivahdin ollessa kyseessä velvollisuus maksaa kasvattajakorvausta syntyy, kun maalivahti on pelannut pelaavana maalivahtina liigaotteluissa. Lukumäärään ei lasketa otteluita, joissa maalivahti on ollut vaihdossa koko ottelun ajan.

Kasvattajakorvauksen suuruus määräytyy oheisen taulukon mukaan.

Kasvattajakorvausta maksetaan jokaisesta ottelusta, jonka pelaaja pelaa SM-Liigassa/KHL:ssä/CHL:ssä taulukossa mainitun ottelumäärän (6-90 ottelua) ja on kyseisenä pelipäivänä alle 23 -vuotias.

Lisäksi kasvattajakorvauksen suuruuteen vaikuttaa kuuluminen U18- tai U20-vuotiaiden MM-kisajoukkueeseen tai pelaajan NHL-varaus.

 

1. Kasvattajakorvauksen jako ja suuruus (kaikki summat alv 0 %)

Kasvattajakorvausta maksetaan seuraavasti:

korvaus   6-30 ottelua 150 euroa / ottelu

korvaus 31-60 ottelua 300 euroa / ottelu

korvaus 61-90 ottelua 450 euroa / ottelu

 

MM-kisajoukkueisiin kuuluminen kerryttää korvausta seuraavasti

U18 MM-kisajoukkueeseen kuuluminen                  30 euroa / ottelu

U20 MM-kisajoukkueeseen kuuluminen                  60 euroa / ottelu

(MM-kisaedustukset lasketaan vain kerran/ikäluokka)

 

NHL-varaus kerryttää korvausta seuraavasti:

1. kierroksen varaus           korvaus     6-30 ottelua 255 euroa / ottelu

                                    korvaus   31-60 ottelua 515 euroa / ottelu

                                    korvaus   61-90 ottelua 775 euroa / ottelu

2.-3. kierroksen varaus       korvaus     6-30 ottelua 110 euroa / ottelu

                                                                 korvaus   31-60 ottelua 225 euroa / ottelu

                                                                 korvaus   61-90 ottelua 350 euroa / ottelu

4.-7. kierroksen varaus        korvaus     6-30 ottelua    55 euroa / ottelu

                                                                 korvaus   31-60 ottelua 115 euroa / ottelu

              korvaus   61-90 ottelua 175 euroa/ ottelu                                                                                                                                                                               

Mikäli pelaajalle täyttyy 90 ottelua ennen ensimmäistä varauskertaa (vuosi jolloin ensimmäistä kertaa varausikäinen) tai U18/U20 MM-kisoja, ja pelaaja tulee varatuksi NHL:ään tai pelaa U18/U20 MM-kisat, lasketaan kasvattajakorvauslisät NHL-varauksen ja/tai U18/U20 MM-kisojen jälkeen ja jaetaan ao. seuroille.

Pelaajasta kertynyt kasvattajakorvaussumma jaetaan kahdeksalle (8) kaudelle edellisten kausien mukaan seuraavasti (edelliset kaudet lasketaan sitä kautta edeltävästä kaudesta alkaen, jonka aikana pelaaja täytti 23 vuotta tai pelaajalle tuli täyteen tässä säännössä mainitut 90 ottelua).

Esimerkki:

* pelaaja täyttää 15.2.2018 23 vuotta, lasketaan kasvattajakorvaus kaudesta 16-17 taaksepäin.
Mikäli pelaaja täyttää kausien välillä 23 vuotta, lasketaan kasvattajakorvaus edellisestä täydestä pelikaudesta taaksepäin. Esimerkki:
* pelaaja täyttää 15.8.2018 23 vuotta, kasvattajakorvaus lasketaan kaudesta 17-18 taaksepäin.
Mikäli pelaaja on vaihtanut seuraa KHL:ssä/SM-Liigassa ennen kuin 90 ottelua tai 23 vuotta täyttyy, lasketaan kahdeksan (8) vuotta taaksepäin kussakin seurassa pelatusta viimeisestä vuodesta taaksepäin kunkin seuran osalta.

  1. kausi       5 %
  2. kausi       5 %
  3. kausi       10 %
  4. kausi       10 %
  5. kausi       15 %
  6. kausi       15 %
  7. kausi       20 %
  8. kausi       20 % (viimeisin)

 

Kasvattajakorvausosuus maksetaan pelaajasta vain kerran, sen kauden päätyttyä, jonka aikana pelaaja täyttää 23 vuotta tai pelaajalle täyttyy 90 SM-Liigan/KHL:n/CHL:n runkosarjaottelua.

Mikäli pelaaja tekee NHL-sopimuksen eikä siirry sopimuksen myötä Pohjois Amerikkaan vaan pelaa siitä huolimatta alle 23-vuotiaana Liigassa NHL sopimuksen aikana ja hänellä on alle 90 ottelua pelattuna, kuuluu hän normaalisti kasvattajakorvauksen piiriin riippumatta NHL-sopimuksesta.

Mikäli pelaaja palaa NHL-sopimuksen päätyttyä/irtisanottua alle 23 vuotiaana ja alle 90 ottelua pelanneena Liigaan, kuuluu hän kasvattajakorvauksen piiriin. Mikäli pelaajasta on maksettu NHL-korvaus, ei kasvattajakorvausta makseta näissä tapauksissa NHL-korvauksen saaneille seuroille, vaan ainoastaan näitä ennen mahdollisesti olleille seuroille.

Mikäli pelaaja siirtyy ulkomaille ennen kuin täyttää 23 vuotta tai täyttyy 90 ottelua, eikä palaa Suomeen ennen kuin täyttää 23 vuotta, lasketaan kasvattajakorvaus taulukon mukaan takautuvasti siitä kaudesta taaksepäin, kun pelaaja siirtyi ulkomaille.
Jos pelaaja on pelannut ulkomailla ja palannut Suomeen ja vasta sitten täyttyy joko 90 ottelua tai 23 vuotta, jaetaan kasvattajakorvaus kahdeksan viimeisen Suomessa pelatun kauden seuroille.

Jos pelaaja täyttää 23 vuotta pelatessaan Suomessa muussa sarjassa kuin KHL/CHL/SM-Liiga, lasketaan kasvattajakorvaus taulukon mukaan takautuvasti siitä kaudesta taaksepäin, kun pelaaja viimeksi pelasi KHL/CHL/SM-Liigassa.

 

  2. Kasvattajakorvauksen maksu

Kausittain kauden päättymisen jälkeen liitto laskee kasvattajakorvauksen suuruuden seuroittain kaikkien niiden pelaajien osalta, joilla joko ikä tai pelimäärä täyttynyt eikä enää muutu. Liitto laskuttaa liigaa erittelyn mukaisesti ja jakaa taulukon mukaisesti kasvattajakorvaukset niitä saaville seuroille.

 

Palaa alkuun

 

3.              PELAAJAT JA TOIMIHENKILÖT

 

3.1.               Pelaajien ja toimihenkilöiden pelipassit ja rekisteröinnit

Liiton ja sen jäsenseuran järjestämässä toiminnassa mukana olevilla pelaajilla ja joukkueen toimihenkilöillä on oltava voimassa oleva pelipassi tai liiton määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Pelaajan pelipassi tai rekisteröinti on voimassa, kun sitä koskeva maksu on oikein maksettu (tili ja viitenumero) ja tieto maksetusta pelipassista tai rekisteröinnistä on kirjautunut liiton sähköiseen edustusoikeusjärjestelmään.

Niillä toimihenkilöillä, jotka ottelutapahtumassa toimivat joukkueen pelaaja-aitiossa (valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat, lääkärit yms.) sekä joukkueen kokoonpanoluettelon allekirjoittavalla henkilöllä on oltava voimassa oleva SJL:n toimihenkilöpelipassi tai liiton määrittelemä rekisteröinti tehtynä.

 

3.2.               Vakuutus

Mestiksessä, Suomi-sarjassa sekä naisten, nuorten- ja juniorien sarjoissa pelaajalla pitää olla voimassa oleva kilpaurheilun kattava vakuutus (joko liiton neuvottelema jääkiekkoilijan vakuutus tai muu toiminnan kattava vakuutusturva). Liitto edellyttää, että kaikki pelaajat kaikissa sarjoissa vastaavat omasta jääkiekon pelaamisen kattavasta vakuutusturvastaan.

 

3.3.               Pelaajasopimukset/sitoumukset

1. Pelaajan velvollisuudet

Pelaaja on velvollinen noudattamaan seuran/joukkueen pelisääntöjä ja yhdessä sovittuja taloudellisia velvoitteita. Alle 18-vuotiaan kohdalla vastuu on pelaajan lisäksi myös huoltajalla. Velvollisuuksien hoitamattomuus voi johtaa seuran määräämiin kurinpitotoimiin ja saattaa estää pelaajan siirtymisen toiseen seuraan.

2. Pelaaja-agentin käyttäminen

15-vuotias pelaaja saa käyttää rekisteröidyn pelaaja-agentin apua pelaajasopimusta tehdessä. Alle 15-vuotias ei saa tehdä toimeksiantoa, sitä koskevaa sopimusta eikä edes neuvotella sopimuksesta rekisteröidyn pelaaja-agentin kanssa.

3. Pelaajasopimus

Seura voi tehdä alle 15-vuotiaan pelaajan kanssa enintään yhden pelikauden mittaisen kirjallisen sopimuksen, jolla pelaaja sitoutuu joukkueeseen toimintakauden ajaksi.

 

3.4.               Varusteet

Pelaajien on kaikissa otteluissa käytettävä jääkiekon pelaamista varten tarkoitettuja ja pelisääntöjen määräämiä varusteita. Niiden lisäksi pelaajan on käytettävä seuraavia pakollisia varusteita.

1. Hammassuojat

U22-ikäisen ja nuorempien sarjoissa pelaavien kenttäpelaajien on käytettävä hammassuojaa aina pelatessaan visiirin kanssa. Kaikille pelaajille suositellaan hammassuojan käyttöä.

2. Kasvosuojukset

U22 ja U20 -ikäisten sarjoissa pelaavien kenttäpelaajien on aina käytettävä joko kokokasvosuojusta tai ns. visiiriä. Aikuisten sarjoissa (myös harraste- ja seniorisarjat) pelaavien on iästä riippumatta käytettävä aina vähintään visiiriä.

Visiirin on aina oltava CE-hyväksytty. Visiirin (+hammassuojan) käyttö on sallittua 1.5. alkaen sinä vuonna, kun pelaaja siirtyy U22 tai U20 ikäisten sarjoihin ja pelaaja täyttää 18 vuotta kuluvan kalenterivuoden aikana (kaudella 20-21 2002-syntyneet).

U19 ja nuorempien sarjoissa pelaavan kenttäpelaajan on kenttäpelaajan iästä riippumatta aina käytettävä kokokasvosuojusta. U19 ja nuorempien sarjoissa pelaavan maalivahdin on maalivahdin iästä riippumatta aina käytettävä IIHF:n U18-nuorille ja nuoremmille pakollista maalivahdin kasvosuojusta (pienempi ristikon silmäkoko).

3. Kaulasuojus

CE-hyväksytty kaulasuoja on pakollinen varuste. Maalivahdeille on pakollinen maalivahdeille suunniteltu oma kaulasuoja.

 

3.5.               Liiton vapaakortit

Liitolla on oikeus myöntää vapaaseen sisäänpääsyyn oikeuttavia vapaakortteja erikseen määritellyin ehdoin valmentajille, toimihenkilöille, toimitsijoille ja erotuomareille kaikkiin jäsenseurojensa kotimaassa järjestämiin otteluihin.

 

Palaa alkuun

 

4.              EROTUOMARIT, OTTELUVALVOJAT JA TOIMITSIJAT

 

4.1.              Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat

1. Viralliset erotuomarit

Virallisissa otteluissa voivat erotuomareina toimia vain liiton hyväksymät erotuomarit, joilla on voimassaoleva SJL:n erotuomarikortti sekä SJL:n pelipassi tai liiton määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Pelipassi tai liiton määrittelemä rekisteröinti on pakollinen kaikille erotuomareille. Tuomarilla tulee olla toiminnan kattava vakuutusturva. Heidän toimikautensa kestää enintään yhden pelikauden kerrallaan.

Erotuomarikortin myöntäminen edellyttää, että henkilö on taidoiltaan ja ominaisuuksiltaan kykenevä toimimaan erotuomaritehtävissä. Henkilön tulee osallistua aktiivisesti toimintaan ja olla käytettävissä tehtäviin. Hänen tulee olla hoitanut koulutus- ja maksuvelvoitteet et-kerhoa/SJL:a kohtaan.

Lisäksi henkilö pystyy moitteettomaan yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa eikä toimillaan aiheuta haittaa, vahinkoa tai eripuraa erotuomaritoiminnalle ja pystyy moitteettomaan yhteistyöhön myös et-kerhon ja SJL:n kanssa. Hän sitoutuu erotuomarin eettisiin ohjeisiin ja on taustaltaan soveltuva ja moitteeton.

Päätöksen erotuomarikortin myöntämistä koskevassa asiassa tekee toimivaltansa puitteissa SJL:n erotuomarikouluttaja, jonka päätös voidaan saattaa SJL:n erotuomarivaliokunnan käsiteltäväksi. SJL:n erotuomarivaliokunnan päätös asiassa on lopullinen. SJL pidättää oikeuden suorittaa henkilön sopivuuden arviointi erotuomaritehtäviin myös kortin myöntämisen jälkeen.

2. Kansainvälinen erotuomaritoiminta

Ulkomaisten tuomareiden käyttöön SJL:n alaisissa otteluissa tarvitaan SJL:n lupa. Suomalaisen erotuomarin tulee anoa lupa liitolta ulkomailla tuomitsemiseen.

3. Seuratuomarit

Seuratuomari toimii tuomarina virallisissa sarjaotteluissa liiton määrittelemissä sarjoissa.
Pelaajan on käytävä seuratuomarikurssi viimeistään U16 iässä

4. Viralliset toimitsijat

Valtakunnallisten sarjojen otteluiden virallisissa toimitsijatehtävissä voivat virallisina toimitsijoina toimia vain liiton hyväksymät toimitsijat, joilla on voimassaoleva SJL:n erotuomarikortti sekä voimassaoleva SJL:n pelipassi tai liiton määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Toimitsijoilla tulee olla toiminnan kattava vakuutusturva. Heidän toimikautensa kestää enintään yhden pelikauden kerrallaan.

5. Otteluvalvojat

Otteluvalvojan oikeudet myöntää erotuomaripäällikkö tai alueiden erotuomarikouluttajat. Otteluvalvojilla pitää olla voimassa oleva erotuomarikortti ja pelipassi tai liiton määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Otteluvalvoja voi saattaa minkä tahansa tapauksen pelisääntöjen säännön 5 mukaiseen käsittelyyn. Mikäli otteluvalvoja tekee tutkintapyynnön kurinpitäjälle, on siitä ilmoitettava molemmille joukkueille välittömästi ottelun jälkeen.

6. Videomaalituomarit ja videotukijärjestelmä

Liitto voi erikseen päättää, missä sarjoissa ja/tai otteluissa käytetään videomaalituomareita tai videotukijärjestelmää.

 

4.2.               Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen

Erotuomari- ja toimitsijatehtävien nimeämisestä päättää SJL. Erotuomarikortin hyväksytty suorittaminen antaa mahdollisuuden erotuomari- ja toimitsijatehtävien hoitamiseen, mutta nimeäminen erotuomari- ja toimitsijatehtäviin perustuu SJL:n erotuomariorganisaation suorittamaan harkintaan.

 

1. Maaottelut

Liiton erotuomaripäällikkö vastaa erotuomareiden nimeämisestä kotimaassa pelattaviin U19 ja nuorempien sekä naisten ja tyttöjen maaotteluihin.

2. Valtakunnalliset sarjat 

Mestiksen, Mestiksen karsinnan, Mestiksen joukkueiden harjoitusotteluiden, U20 SM-sarjan ja sen karsintojen, Suomi-sarjan ja sen karsintojen sekä Naisten Liigan ja sen karsintojen erotuomarien nimeämisestä vastaa liiton erotuomaripäällikkö. Alueiden erotuomarikouluttajat vastaavat erotuomarien nimeämisestä miesten II divisioonan ja niiden karsintojen, U20 Mestiksen ja sen karsintojen, U18- ja U16 SM-sarjojen ja niiden karsintojen otteluihin. Erotuomareiden paikalliskouluttajat vastaavat yhdessä erotuomarikerhojen kanssa erotuomarien nimeämisestä muihin sarjoihin.

3. Kansainväliset ottelut

Kansainvälisiin harjoitusotteluihin, joissa toisena osapuolena on Mestiksen tai Suomi-sarjan joukkue, erotuomarit nimeää liiton erotuomaripäällikkö. Muihin kansainvälisiin seurajoukkueiden välisiin otteluihin nimetään erotuomarit järjestävän joukkueen tason mukaisesti

4. Muut harjoitusottelut

Muihin harjoitusotteluihin nimeää erotuomarit paikallinen erotuomarikerho.

5. Viralliset toimitsijatehtävät

Virallisiin toimitsijatehtäviin nimeää toimitsijat SJTL:n paikallinen jäsenyhdistys.

 

4.3.               Jääviys erotuomaritoiminnassa

Mestiksessä, Suomi-sarjassa, II-divisioonassa, U20 SM-sarjassa tai U20 Mestiksessä pelaava pelaaja tai joukkueenjohtaja-, valmentaja- tai huoltajatehtävissä toimiva henkilö ei saa toimia erotuomarina samassa sarjassa, jossa pelaa tai toimii em. tehtävissä.

Erotuomarina ottelussa toimiva henkilö ei saa olla nimettynä samassa ottelussa mihinkään tehtävään pelaavissa joukkueissa.

4.4. Erotuomari- ja otteluvalvojan raportit

Sääntöjen vaatimat erotuomarien tai otteluvalvojien raportit on oltava sarjan kurinpitäjän käsiteltävänä ottelua seuraavana arkipäivänä. Mestiksessä ja Nuorten SM-liigassa erotuomarien raportit tulee olla toimitettu liiton määrittelemällä tavalla kurinpitäjälle seuraavana päivänä klo 10.00:een mennessä (myös viikonloppuisin).

 

4.5.               Erotuomarikustannukset

Sarjaotteluiden erotuomarikustannukset maksaa liitto tai järjestävä seura liiton ja SJTL:n välisen sopimuksen mukaan.

 

Palaa alkuun

 

5.              EDUSTUSOIKEUS

 

5.1.          Edustusoikeus ja -velvollisuus

1. Maajoukkue

Maajoukkueeseen nimetty pelaaja on velvollinen noudattamaan kutsua, eikä hän saa ilman eri lupaa osallistua samaan aikaan pelattavaan muuhun otteluun

2. Sarjaottelut

Pelaajan oikeutta osallistua liiton ja liigan järjestämään kilpailutoimintaan jossakin sarjaottelussa kutsutaan edustusoikeudeksi. Pelaajan edustusoikeus voi olla vain liiton jäsenseurassa. Edustusoikeus seuran eri joukkueissa on määritelty monissa eri sääntökohdissa näissä kilpailusäännöissä. Harrastekiekossa, Leijonaliigassa sekä naisten ja tyttöjen sarjoissa (poislukien Naisten Liiga ja Mestis sekä U20-U16 -tyttöjen SM-turnaukset) ei edustusoikeutta ko. seurassa tarvita. Harjoitusotteluissa tai niihin vastaavissa seurojen omissa tapahtumissa ei edustusoikeutta tarvita eikä niissä pelaaminen vaikuta pelaajan edustuskelpoisuuteen sarjaotteluissa.

Pelaajan on erotuomarin niin pyytäessä todistettava henkilöllisyytensä. Mikäli pelaaja ei suostu todistamaan henkilöllisyyttään, on erotuomarilla oikeus poistaa kyseinen pelaaja ottelusta, ja erotuomari tekee raportin asiasta kyseisen sarjan järjestäjälle.

Pelaajan edustusoikeus alkaa siinä jäsenseurassa, jossa pelaaja pelaa ensimmäisen sarjaottelunsa U11-iässä tai vanhemmissa.

Liitto voi evätä edustusoikeuden pelaajalta, joka on jättänyt velvoitteensa suorittamatta edellistä joukkuettaan kohtaan.

Pelaajan on suoritettava seuratuomarikurssi viimeistään U16 iässä.

3. Harjoitusottelut

Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoitusotteluihin vain oman seuransa luvalla.

4. Muut yhteisöt

Pelaaja saa seuransa luvalla osallistua korkeakoulujen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen, ylioppilaskuntien, oppilaitosten ja yritysten otteluihin.

Pelatessaan eri yhteisöjen joukkueissa kuuluu pelaaja liiton rankaisuvallan piiriin, jos erotuomarina toimii virallinen erotuomari.

 

5.2.         Ikärajat     

Ikärajat pelikaudella 2020–2021 ovat syntymävuoden mukaan seuraavat:

U22     1999–2000

U20     2001

U19     2002

U18     2003             

U17     2004             

U16     2005

U15     2006

U14     2007

U13     2008

U12     2009

U11     2010

U10     2011

U9       2012

 

5.3.         Seurayhteisö

Seurayhteisön muodostaa edustus- ja junioriseura, joiden toiminta on eriytetty. Seurayhteisössä voi olla rinnakkaisjoukkueet eri ikäluokissa tai aikuisissa, sekä naisten ja tyttöjen sarjoissa. Tällöin junioriseuran pelaajat voivat edustaa seurayhteisössä myös aikuisten joukkuetta, vaikka edustusoikeus on junioriseurassa. Seurayhteisön tunnusmerkki on pelaaminen samalla tai samansuuntaisella nimellä, josta selviää yhteys yhteisöön. Seurayhteisössä voi edustusseuran nimi olla muukin, jos seurojen välillä on sopimus samaan seurayhteisöön kuulumisesta.

Kaksi eri seuraa, jotka muodostavat yhteisen seuran (rekisteröity yhdistys) esim. vanhempiin ikäluokkiin, voivat myös muodostaa seurayhteisön. Tällöin siihen seurayhteisöön kuuluvat myös kummankin seuran junioriseurat.

 

5.4.         Pelaaminen eri joukkueissa samassa seurassa/seurayhteisössä

Maalivahdit voivat pelata oman ikäluokan joukkueissa, ikäistään vanhemmissa ja yli-ikäisinä vuotta nuoremmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä toisessa joukkueessa/ikäluokassa).

Kenttäpelaaja voi pelata oman ikäluokan joukkueissa tai ikäistään vanhemmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä) huomioiden jäljempänä mainitut rajoitukset.

Kenttäpelaajana pelaamiseen ei vaikuta maalivahtina pelatut ottelut eikä päinvastoin.

Pelaajan tulee pääasiassa pelata siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon kuuluu kauden alussa. Erittäin painavasta syystä pelaaja voi seuran päätöksellä pelata myös seuran toisessa joukkueessa perustellusta syystä. Tällainen syy on liiton niin pyytäessä perusteltava.

Alueen kilpailuvaliokunnan tai liiton kurinpitovaliokunnan esityksestä liiton kilpailuvaliokunta tai kyseisen alueen aluehallitus voi rajoittaa pelaajien liikkumista saman seuran joukkueiden välillä harkintansa mukaan, jos pelaajien liikkumiseen eri joukkueiden välillä ei esitetä perusteltua syytä. Ylemmän tason pelaajien peluuttaminen ilman perusteltua syytä voi johtaa em. rajoituksiin.Kilpailullinen etu tarkoittaa sellaisen olosuhteen luomista, joka asettaa pelaajasiirron tekevän seuran suotuisaan pelilliseen asemaan vastustajiin nähden. Kilpailuetua voidaan arvioida esimerkiksi siirtyneen pelaajan ennen siirtoa tekemien tehopisteiden valossa tai tehopisteiden valossa, jota hän tekee ottelussa, johon hänet siirretään. Kilpailullisen edun arvioinnissa huomioidaan myös pelaajan ennen siirtoa pelaama sarjataso. Kilpailuedun suhteen kiinnitetään huomiota lisäksi siihen, mihin sarjatasoon pelaajasiirron kohteena oleva seuran peliryhmä on ilmoitettu kauden aluksi ja se, että kaikilla sarjatasoa alkuperin pelaavilla peliryhmillä ei ole samoja mahdollisuuksia ottelukohtaisiin pelaajasiirtoihin. Pelaajasiirtoja suorittava seura on aina vastuussa pelaajan siirtämisestä oikealle tasolle ja väärän kilpailuedun mahdollisesti aiheuttamasta sanktiosta. Seura on vastuussa siitä, että sarjatasolle ilmoittautuessa sillä on tarvittava määrä pelaajia sarjatason läpiviemiseen ilman kilpailuetua tuottavia pelaajasiirtoja. Kilpailuetua arvioitaessa huomioidaan lisäksi se, missä vaiheessa sarjakautta pelaajasiirto tehdään. Mikäli siirtoja tehdään lähellä pudotuspeli- tai karsintavaihetta, on lähtökohtana tulkinta, että siirto on tehty kilpailuedun saamiseksi.  

 

Liikkuminen joukkueiden välillä on kielletty tai rajoitettu seuraavissa tapauksissa (huomioitava myös yli-ikäisenä pelaamiseen olevat säännöt – kohta 5.7.)

1. Aikuisten sarjat

Miesten sarjoissa kenttäpelaaja voi siirtyä rinnakkaisjoukkueeseen 15.2. saakka vapaasti. Tämän jälkeen siirtyminen on kielletty. 15.2. jälkeen ainoa sallittu siirtyminen on alemman sarjatason joukkueeseen ja sinne voi siirtyä vain, jos kenttäpelaaja on pelannut aiemmin kauden aikana vähintään viisi (5) ottelua samassa alemman sarjatason joukkueessa. Paluuoikeutta ylemmän tason joukkueeseen 15.2. jälkeen ei ole. Tämä koskee kaikkia kenttäpelaajia, jotka ovat kauden aikana pelanneet ylemmän tason aikuisten joukkueessa yhdenkin pelin pelaajan iästä riippumatta. Miesten Suomi-sarjan ja aikuisten alempien sarjojen pudotuspeleissä kenttäpelaaja voi pelata vain yhdessä joukkueessa omassa seurassaan miesten aikuisten sarjojen pudotuspeleissä.
Naisten sarjoissa liikkumista eri joukkueissa ei ole rajoitettu.

2.  Miesten/poikien U20-, U18- ja U16 SM-tasoilla siirtyminen näiden sarjatasojen välillä

Alla olevat kohdat ovat voimassa aikavälillä 1.8. – 31.12.

  • Kenttäpelaajan siirtyessä näillä SM-tasoilla nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen on uuden joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset kaksi (2) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata takaisin vanhemman tai saman ikäluokan joukkueeseen. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Sääntö on voimassa, vaikka paluu ajoittuisikin vasta 31.12. jälkeen (alkuperäinen siirtymisajankohta ratkaisee).
  • Kenttäpelaaja voi siirtyä näillä SM-tasoilla nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen, jolla on vähintään viisi (5) ottelua jäljellä pelaamansa sarjaa syyskauden aikana. Viimeiseen neljään (4) otteluun voi siirtyä ainoastaan silloin, jos kenttäpelaaja on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % joukkueessa, johon siirtyy.
  • U18 SM-sarjan alemman jatkosarjan otteluissa saavat pelata vain ne yli-ikäiset pelaajat, jotka ovat pelanneet yli 50 % otteluistaan U18 SM-tasolla ennen 1.1.

3.  Miesten/poikien U20-, U18- ja U16 SM-sarjojen pudotuspelit

  • Pudotuspeleissä voi edustaa vain yhtä joukkuetta / ikäluokka.
  • U18 SM-sarjan pudotuspeleihin saavat osallistua ne yli-ikäiset kenttäpelaajat, jotka ovat pelanneet 1.1. jälkeen pelaamistaan sarjaotteluista yli 50% ko. U18 SM-tason joukkueessa.Liigassa tai Mestiksessä pelanneet yli-ikäiset (s. 2002) eivät voi osallistua U18 SM-sarjan pudotuspeleihin.
  • U18 SM-sarjan pudotuspeleihin saa osallistua U18-ikäinen pelaaja, joka on Liigan/KHL:n – Mestiksen – U20 SM-sarjan erityissääntöjen perusteella edustanut Mestisseuraa 15.2. jälkeen ja omaa siirto-oikeuden liiga/KHL-seuran seurayhteisöön.

4. Miesten/poikien U19-U16 sarjat (muut kuin SM-tasot)

  • Kenttäpelaaja voi siirtyä näillä tasoilla nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen, jolla on vähintään viisi (5) ottelua jäljellä pelaamansa sarjaa missä vaiheessa kautta tahansa. Viimeiseen neljään (4) otteluun tai mahdollisiin ristiinkarsintoihin joissa jaetaan jatkosarjan sarjapaikkoja, voi siirtyä ainoastaan silloin, jos kenttäpelaaja on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % joukkueessa, johon siirtyy. Nuoremmasta ikäluokasta (ei kuitenkaan SM-tasolta) voi näissä sarjoissa siirtyä vanhempaan ikäluokkaan pelaamaan viimeiseen neljään otteluun.
  • Lopputurnauksiin/pudotuspeleihin voivat osallistua kaikki ikänsä puolesta edustuskelpoiset kenttäpelaajat, mikäli ovat pelanneet 1.1. jälkeen pelaamistaan sarjaotteluista yli 50% ko. joukkueessa.

5. Poikien U15-U13 sarjatasot

Jos seuralla on joukkue samassa ikäluokassa kaikilla tasoilla (AAA, AA ja A), ei AAA-tasolla pelannut kenttäpelaaja saa siirtyä samassa ikäluokassa A-tason joukkueeseen pelattuaan AAA-tason ottelun kauden aikana, paitsi jos tasontarkistuksen myötä seuran AAA-tason joukkue/joukkueet siirretään kevätkaudeksi AA-tasolle ja seuralla on kevätkaudella vain AA ja A tason joukkueita.

Jos kenttäpelaaja on pelannut ikäistään vanhemmissa AAA-tasolla, ei hän voi siirtyä nuorempaan ikäluokkaan muualle kuin seuran joukkueista ylimmällä tasolla pelaavaan joukkueeseen..

6. Poikien U15-U13 sarjojen lopputurnaukset/pudotuspelit

Osallistuakseen joukkueen pudotuspeleihin tai lopputurnauksiin kenttäpelaajalla tulee olla pelattuna yli 50 % 1.1. jälkeisistä omista kenttäpelaajana pelaamistaan sarjaotteluista kyseisessä joukkueessa (kaikki kevään runko- ja jatkosarjat lasketaan, myös vanhemmat ja nuoremmat kuin tässä mainitut, ei kuitenkaan U18-U16 SM-sarjojen pudotuspelejä). Tämä ei koske maalivahteja.
Kenttäpelaaja saa osallistua vain yhden joukkueen pudotuspeleihin tai lopputurnaukseen näissä ikäluokissa.
Naispuolisten pelaajien osalta lasketaan sääntöön vain poikajoukkueissa pelatut ottelut (yli 50 % poikajoukkueissa pelaamistaan sarjaotteluista). Mikäli pelaaja on pelannut sekä maalivahtina että kenttäpelaajana, ei maalivahtina pelattuja otteluita lasketa mukaan vaan ainoastaan kenttäpelaajana pelatut ottelut.

7. Naisten-/tyttöjen U20- ja U16- SM-turnaukset

Kenttäpelaajan pitää olla edustanut vähintään 5:ssä ottelussa ko. seuraa, jota aikoo edustaa SM-turnauksessa. Maalivahdin pitää olla edustanut vähintään yhdessä ottelussa ko. seuraa, jota aikoo edustaa SM-turnauksessa.

8. Ulkomailta siirtyvät pelaajat

Ulkomailta siirtyvä pelaaja, jolla on kärsimättä oleva pelikielto, jonka on saanut edellisessä maassa, kärsii pelikieltonsa loppuun Suomessa ennen kuin voi edustaa suomalaista seuraa sarjaotteluissa.

 

5.5.         Pelaajaliikennesopimus

1. Miesten kilpasarjat

Kaksi eri seurayhteisöä, joiden miesten edustusjoukkueet pelaavat eri sarjatasolla, voivat tehdä keskenään pelaajaliikennesopimuksen. Sopimus voidaan myös tehdä, mikäli toisella seuroista ei ole aikuisten edustusjoukkuetta vaan vain U20/U22 joukkue. Sopimus koskee pelaajien siirtymistä seurojen miesten kilpasarjojen sekä U20 kilpasarjojen (ei U19 tai nuoremmat) joukkueiden välillä pelaajan iästä riippumatta.

Miehet: Liiga, Mestis, Suomi-sarja, II-divisioona

Nuoret: U20 SM-sarja, U20 Mestis, U22 sarjat

Seurayhteisö, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä tai Suomi-Sarjassa voi tehdä pelaajaliikennesopimuksen molempiin suuntiin ylemmän sekä alemman miesten sarjan seurayhteisön kanssa. Seura, jonka joukkue pelaa ylimmällä sarjatasolla seurayhteisön joukkueista, tekee pelaajaliikennesopimuksen seurayhteisön puolesta. Tällöin seurayhteisön muiden seurojen joukkueet, jotka täyttävät sopimuksen ehdot kuuluvat sopimuksen piiriin.

Liigatasolla seurayhteisö voi olla osallinen vain yhdessä aikuisten sopimuksessa.

Miesten kilpasarjojen pelaajaliikennesopimus anotaan liiton kilpailuvaliokunnalta. Sopimus tehdään pelikaudeksi kerrallaan ja on hyväksytettävä kausittain liitossa 15.8.

2. Muut sarjat (ml. naisten ja tyttöjen sarjojen väliset siirtymiset)

Muiden sarjojen pelaajaliikennesopimus voi sisältää seurojen kaikenikäiset pelaajat ja kattaa liikkumisen kaikkien sarjojen välillä pois lukien liikkumisen Liigaan, Mestikseen, Suomi-Sarjaan ja U20 SM-sarjaan ja päinvastoin eli näiltä sarjatasoilta ei pelaaja voi siirtyä tämän pelaajaliikennesopimuksen puitteissa.

Yhdessä sopimuksessa seuroja voi olla rajattomasti. Kukin seura voi olla osallinen vain yhdessä pelaajaliikennesopimuksessa muiden kuin yllä olevien sarjojen osalta, pelaajaliikennesopimus on mahdollinen, vaikka seura olisi osallinen toisessa aikuisten kilpasarjojen pelaajaliikennesopimuksessa. U18 SM-sarjaa (kaikki vaiheet) pelaavasta joukkueesta voi kuitenkin siirtyä pelaajia vain kahteen pelaajaliikennesopimuksen piiriin kuuluvaan seuraan. Nämä kaksi seuraa on merkittävä sopimukseen merkinnällä U18-SM.

Pelaajaliikennesopimuksen hyväksyminen edellyttää seuraavia asioita:

  1. Sopimuksella on yksi tai kaksi ns. vastuuseuraa (vastuuseurat nimettävä anomuksessa) joiden vastuulla on kokonaisuudessaan huolehtia siitä, että kaikille pelaajaliikennesopimukseen kuuluvien seurojen pelaajilla on kilpailusääntöjen mukainen pelipaikka jossakin pelaajaliikennesopimusseurojen joukkueessa.
  2. Seurat tekevät keskenään erillisen sopimuksen, kuinka sopimuksen piirissä seurojen yhteistyötä tehdään. Seurakohtaiset vastuuhenkilöt on nimettävä. Tämä sopimus on toimitettava liitteenä pelaajaliikennesopimusta kirjattaessa.

Kaikki muiden sarjojen pelaajaliikennesopimukset anotaan 15.5. mennessä ja toimitetaan niille Jääkiekkoliiton alueille, joilla seurat sijaitsevat. Alueiden kilpailuvaliokunnat antavat lausunnon ja esittävät liiton kilpailuvaliokunnalle hyväksyttäväksi kyseiset sopimukset. 15.5. jälkeen erityisestä syystä voi liiton kilpailuvaliokunta käsitellä tehdyn anomuksen erillisellä anomusmaksulla.

Alueen kilpailuvaliokunnan esityksestä liiton kilpailuvaliokunta tai kyseisen alueen aluehallitus voi hylätä anomuksen. Sopimus voidaan hylätä myös kesken kauden tai sopimukseen kuuluvia sarjoja tai pelaajien liikkumista seurojen välillä voidaan rajoittaa, mikäli sopimusta huomataan käytettävän kilpailullisen edun saamiseksi missä tahansa sarjassa.

3. Naisten ja tyttöjen sarjat

Naisten ja tyttöjen sarjojen pelaajaliikennesopimus sisältää seurojen kaikki naispuoliset pelaajat. Kukin seura voi olla osallinen vain yhdessä naisten pelaajaliikennesopimuksessa. Yhdessä sopimuksessa seuroja voi olla rajattomasti. Sopimus tarvitaan vain, jos seurat eivät jo kuulu muiden sarjojen pelaajaliikennesopimukseen ja vain jos koskee liikkumista Naisten Liiga- tai Mestistasolle tai U20-U16 tyttöjen SM-turnauksiin.

Naisten pelaajaliikennesopimus anotaan liiton kilpailuvaliokunnalta. Sopimus tehdään pelikaudeksi kerrallaan ja on hyväksytettävä kausittain liiton kilpailuvaliokunnassa 15.8. mennessä. 

Pelaajaliikennesopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi edustaa pelaajaliikennesopimukseen kuuluvia seuroja koko kauden ajan.

5.6.         Pelaaminen pelaajaliikennesopimuksella eri seuroissa/joukkueissa

Pelaajaliikennesopimus tarkoittaa pelaajien liikkumista eri seurojen joukkueiden välillä. Näin ollen, jos pelaajan seurassa ei ole joukkuetta, jota edustaa, ei hän voi pelata toisessa seurassa ilman seurasiirtoa.

Pelaajaliikennesopimussiirrot rekisteröidään liiton järjestelmään liiton määrittelemällä tavalla. Pelaajaliikennesiirto voi olla pisimmillään rajoitettu 14.2. saakka. Tämän jälkeen voidaan pelaajaliikennesopimussiirto tehdä kauden loppuun saakka vain, jos pelaajalla on sääntöjen puitteissa oikeus siirtyä pelaajaliikennesopimusseuraan siirtoajan päättyessä.  Jos pelaaja ei ole edustanut lainkaan omaa seuraansa ennen siirtoajan päättymistä 15.2., ei pelaaja voi siirtyä enää loppukaudeksi toiseen seuraan pelaajaliikennesiirrolla vaan hänestä on tehtävä normaali seurasiirto.

Pelaajan tulee pääasiassa pelata siinä seurassa, jonka kokoonpanoon kuuluu kauden alussa ja jossa pelaajan edustusoikeus on. Erittäin painavasta syystä pelaaja voi seurojen päätöksellä pelata myös toisen seuran joukkueessa perustellusta syystä. Tällainen syy on liiton niin pyytäessä perusteltava.

Alueen kilpailuvaliokunnan tai liiton kurinpitovaliokunnan esityksestä liiton kilpailuvaliokunta tai kyseisen alueen aluehallitus voi rajoittaa pelaajien liikkumista seurojen välillä harkintansa mukaan, jos pelaajien liikkumiseen eri seurojen välillä ei esitetä perusteltua syytä. Ylemmän tason pelaajien peluuttaminen ilman perusteltua syytä voi johtaa em. rajoituksiin.Kilpailullinen etu tarkoittaa sellaisen olosuhteen luomista, joka asettaa pelaajasiirron tekevän seuran suotuisaan pelilliseen asemaan vastustajiin nähden. Kilpailuetua voidaan arvioida esimerkiksi siirtyneen pelaajan ennen siirtoa tekemien tehopisteiden valossa tai tehopisteiden valossa, jota hän tekee ottelussa, johon hänet siirretään. Kilpailullisen edun arvioinnissa huomioidaan myös pelaajan ennen siirtoa pelaama sarjataso. Kilpailuedun suhteen kiinnitetään huomiota lisäksi siihen, mihin sarjatasoon pelaajasiirron kohteena oleva seuran peliryhmä on ilmoitettu kauden aluksi ja se, että kaikilla sarjatasoa alkuperin pelaavilla peliryhmillä ei ole samoja mahdollisuuksia ottelukohtaisiin pelaajasiirtoihin. Pelaajaliikennesiirtoja suorittava seura on aina vastuussa pelaajan siirtämisestä oikealle tasolle ja väärän kilpailuedun mahdollisesti aiheuttamasta sanktiosta. Seura on vastuussa siitä, että sarjatasolle ilmoittautuessa sillä on tarvittava määrä pelaajia sarjatason läpiviemiseen ilman kilpailuetua tuottavia pelaajaliikennesiirtoja. Kilpailuetua arvioitaessa huomioidaan lisäksi se, missä vaiheessa sarjakautta pelaajaliikennesiirto tehdään. Mikäli pelaajaliikennesiirtoja tehdään lähellä pudotuspeli- tai karsintavaihetta, on lähtökohtana tulkinta, että pelaajaliikennesiirto on tehty kilpailuedun saamiseksi.  


1. Miesten kilpasarjat –pelaajaliikennesopimuksen puitteissa liikkuminen:

KHL:n, Liigan, Mestiksen ja U20 SM-sarjan välisestä pelaajaliikenteestä päättää kausittain liittohallitus. Alla oleva koskee näiden sarjojen välistä liikennettä vain, jos liittohallitus ei ole muuta päättänyt.

Pelaajaliikennesopimuksen puitteissa pelaaja voi edustaa toista seuraa välittömästi edellisen ottelun jälkeen pois lukien jäljempänä mainitut poikkeukset.

1.1 Aikarajat:

Miehet: Liiga, Mestis, Suomi-sarja, II-divisioona

U22: U22 ylempi ja alempi sarja

U20: U20 SM-sarja ja U20 Mestis

Tässä mainittujen sarjojen välillä tai näihin sarjoihin liikkuminen seurojen välillä loppuu 15.2. mennessä. Tämän jälkeen pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa loppukauden ajan pois lukien mahdolliset Liigan, Mestiksen ja U20 SM-sarjan väliset erilliset sopimukset.
U22 sarjoihin voivat pelaajaliikennesopimuksen nojalla siirtyä 15.2. jälkeen kauden loppuun saakka vain ne pelaajat, jotka ovat 1.1. - 15.2. edustaneet sitä joukkuetta, johon siirtyvät huomioiden mahdolliset muut rajoitukset, jotka on mainittu kilpailusäännöissä.

Uusia pelaajia ei saa enää 15.2. jälkeen pelattaviin otteluihin eri joukkueisiin mennä pelaamaan. 

1.2 U20 SM-sarjatason pelaajat:

U20 SM-sarjatasolla kauden aikana pelannut kenttäpelaaja ei saa siirtyä U22 alemmalla sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen. U22 ylemmällä sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen kenttäpelaaja voi siirtyä vapaasti 31.12. saakka.
1.1. alkaen U22 ylemmälle sarjatasolle voi siirtyä vain ne pelaajat, jotka ovat kauden aikana ennen 31.12. pelanneet alle 50 % kauden otteluistaan U20 SM-sarjatasolla.

U19-sarjatasoille edestakaisin siirtyminen on koko kauden kielletty. Siirtyminen loppukaudeksi ilman paluuoikeutta on sallittu.

 

2. Muiden sarjojen sekä naisten ja tyttöjen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa pelaaminen:

Pelaajaliikennesopimuksen puitteissa pelaaja voi edustaa toista seuraa seuraavana päivänä edellisen ottelun jälkeen huomioiden jäljempänä mainitut poikkeukset.

Naiset/tytöt voivat edustaa toista seuraa samana päivänä.
Kenttäpelaajana pelaamiseen ei vaikuta maalivahtina pelatut ottelut eikä päinvastoin.

2.1 Aikarajat naisten ja tyttöjen sarjat:

Pelaajaliikennesopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi kauden loppuun saakka edustaa kaikkia pelaajaliikennesopimuksen piiriin kuuluvien seurojen naisten ja tyttöjen joukkueita, joissa pelaaja voi ikänsä puolesta pelata. Naisten Liigassa pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa 15.2. jälkeen. U20 ja U16 vuotiaiden tyttöjen SM-turnauksessa saa pelata vain, jos on edustanut seuraa pelaajaliikennesopimuksella vähintään viisi ottelua.

2.2 Aikarajat Aikuiset – U13:

Suomi-sarjaan, II-divisioonaan, U20 Mestikseen, U18 SM-sarjatasolle, U16 SM-sarjatasolle, U18 Mestikseen ja U16 Mestikseen siirtyminen toisesta seurasta loppuu 15.2. Pelatakseen näissä sarjoissa 15.2. jälkeen on pelaajaliikennesiirto oltava tehty 15.2. klo 23.59.59. mennessä liiton järjestelmään.

15.2. jälkeen näihin sarjoihin tai näiden sarjojen välillä ei voi siirtyä pois lukien alla mainitut poikkeukset.

  • II-divisioonaan voi siirtyä pelaaja, joka on pelannut joukkueessa ennen 15.2. ja on iältään U22 tai nuorempi.

III-V –divisioonassa voi 15.2. jälkeen pelata vain pelaaja, joka on aiemmin kauden aikana ennen 15.2. pelannut vähintään viisi (5) ottelua pelaajaliikennesopimussiirrolla kyseisessä joukkueessa, johon on siirtymässä.

U22 sarjoihin, U19 sarjoihin, U17 sarjoihin, sekä kaikkiin U15-U13 sarjoihin voivat pelaajaliikennesopimuksen nojalla siirtyä 15.2. jälkeen kauden loppuun saakka vain ne pelaajat, jotka ovat 1.1. - 15.2. edustaneet sitä joukkuetta vähintään 3 ottelun ajan, johon siirtyvät huomioiden mahdolliset muut rajoitukset, jotka on mainittu kilpailusäännöissä. Uusia pelaajia ei saa enää 15.2. jälkeen pelattaviin otteluihin eri joukkueisiin mennä pelaamaan.

II-IV divisioonien pudotuspeleissä ei voi pelata pelaaja, joka on edustanut toista seuraa minkä tahansa miesten aikuisten sarjan pudotuspeleissä.

2.3 Aikarajat U12-U11:

Näiden ikäluokkien joukkueisiin voi pelaajaliikennesopimuksen nojalla siirtyä vapaasti koko kauden ajan ikänsä puolesta edustuskelpoiset pelaajat.

 

3. Liikkuminen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa on kielletty seuraavissa tapauksissa:

3.1 Maalivahtien siirtyminen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa on kielletty tai rajoitettu seuraavissa tapauksissa:

a. Pelikiellossa oleva maalivahti voi siirtyä pelaajaliikennesopimuksen puitteissa toiseen seuraan vasta kun pelikielto on kärsitty.

b. maalivahtien siirtymistä seurojen välillä 15.2. jälkeen koskevat samat rajoitukset kuin kenttäpelaajia.

3.2 Yli-ikäiset kenttäpelaajat

Yli-ikäinen kenttäpelaaja ei saa siirtyä toiseen seuraan pelaajaliikennesopimuksen puitteissa, eikä omasta tai vanhemmasta ikäluokasta voi siirtyä pelaajaliikennesopimuksella yli-ikäiseksi toiseen seuraan.

3.3 Kenttäpelaajien (ei maalivahdit) siirtyminen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa on kielletty tai rajoitettu seuraavissa tapauksissa:

Kenttäpelaaja on pelikiellossa. Kenttäpelaaja voi siirtyä vasta kun pelikielto on kärsitty.

3.4. Miesten/poikien U20-, U18- ja U16 SM-tasoilla siirtyminen näiden sarjatasojen välillä

Siirtymistä rajoitettu aikavälillä 1.8. – 31.12. (ei 1.1. jälkeen)

  • Kenttäpelaajan siirtyessä näillä SM-tasoilla nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen on uuden joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset kaksi (2) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata takaisin vanhemman tai saman ikäluokan joukkueeseen. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Sääntö on voimassa, vaikka paluu ajoittuisikin vasta 31.12. jälkeen (siirtymisajankohta ratkaisee).
  • Kenttäpelaaja voi siirtyä näillä SM-tasoilla nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen, jolla on vähintään viisi (5) ottelua jäljellä pelaamansa sarjaa syyskauden aikana. Viimeiseen neljään (4) otteluun voi siirtyä ainoastaan silloin, jos kenttäpelaaja on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % joukkueessa, johon siirtyy.

3.5. Miesten/poikien U19-U16 sarjat (muut kuin SM-tasot)

Kenttäpelaaja voi siirtyä näillä tasoilla nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen, jolla on vähintään viisi (5) ottelua jäljellä pelaamansa sarjaa missä vaiheessa kautta tahansa. Viimeiseen neljään (4) otteluun tai mahdollisiin ristiinkarsintoihin joissa jaetaan jatkosarjan sarjapaikkoja, voi siirtyä ainoastaan silloin, jos kenttäpelaaja on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % joukkueessa, johon siirtyy. Nuoremmasta ikäluokasta (ei kuitenkaan SM-tasolta) voi näissä sarjoissa siirtyä vanhempaan ikäluokkaan pelaamaan viimeiseen neljään otteluun.

3.6. U18- ja U16 Mestiksen ja U19 sekä U17 sarjojen lopputurnaukset

U18- ja U16-Mestistasoilla sekä U19 ja U17 sarjojen lopputurnauksiin / pudotuspeleihin voivat osallistua kaikki ikänsä puolesta edustuskelpoiset kenttäpelaajat, mikäli ovat pelanneet 1.1. jälkeen pelaamistaan otteluista yli 50% ko. joukkueessa. Naispuolisten pelaajien osalta lasketaan sääntöön vain poikajoukkueissa pelatut ottelut (yli 50 % poikajoukkueissa pelatuista otteluista).

3.7. U15-U13 sarjatasot

Kenttäpelaaja voi siirtyä näissä ikäluokissa nuoremman (jos on nuoremman ikäluokan ikäinen) tai saman ikäluokan joukkueeseen, jolla on vähintään viisi (5) ottelua jäljellä pelaamansa sarjaa syyskauden aikana. Viimeiseen neljään (4) syyskauden otteluun voi siirtyä ainoastaan silloin, jos kenttäpelaaja on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % joukkueessa, johon siirtyy. Nuoremmasta ikäluokasta voi näissä sarjoissa siirtyä vanhempaan ikäluokkaan pelaamaan viimeiseen neljään otteluun.

Jos seuroilla on joukkueet samassa ikäluokassa kaikilla tasoilla (AAA, AA ja A), ei AAA-tasolla pelannut kenttäpelaaja saa siirtyä samassa ikäluokassa toisen seuran A-tason joukkueeseen pelattuaan AAA-tason ottelun kauden aikana.
Jos kenttäpelaaja on pelannut ikäistään vanhemmissa AAA-tasolla, ei hän voi siirtyä nuorempaan ikäluokkaan muualle kuin toisen seuran joukkueista ylimmällä tasolla pelaavaan joukkueeseen.
Mikäli joukkueen, jossa kenttäpelaaja on pelannut alkukauden aikana, sarjataso muuttuu tasontarkistuksessa joulutauolla, ei 1.1. jälkeen pelaajan liikkumiseen eri joukkueiden välillä lasketa ennen 31.12. pelattuja otteluita.

3.7.1 U15-U13 sarjojen lopputurnaukset/pudotuspelit

Osallistuakseen joukkueen pudotuspeleihin tai lopputurnauksiin kenttäpelaajalla tulee olla pelattuna yli 50 % 1.1. jälkeisistä omista kenttäpelaajana pelaamistaan sarjaotteluista kyseisessä joukkueessa (kaikki kevään runko- ja jatkosarjat lasketaan, myös vanhemmat ja nuoremmat kuin tässä mainitut, ei kuitenkaan SM-sarjojen pudotuspelejä). Tämä ei koske maalivahteja. Kenttäpelaaja saa osallistua vain yhden joukkueen pudotuspeleihin tai lopputurnaukseen näissä ikäluokissa. Naispuolisten pelaajien osalta lasketaan sääntöön vain poikajoukkueissa pelatut ottelut (yli 50 % poikajoukkueissa pelatuista otteluista). Mikäli pelaaja on pelannut sekä maalivahtina että kenttäpelaajana, ei maalivahtina pelattuja otteluita lasketa mukaan vaan ainoastaan kenttäpelaajana pelatut ottelut.

 

5.7.         Yhteisseura- ja yhteisjoukkuesäännöt

1. Yhteisseurasäännöt

Kaksi eri seuraa, joilla on pelaajamäärän vähyyden vuoksi vaikea muodostaa eri ikäluokkiin omia joukkueita, voi anoa kilpailuvaliokunnalta yhteisseurastatusta. Tällöin seurojen kaikki pelaajat käsitellään kuin olisivat samaa seuraa ja heidän pelaamistaan eri joukkueissa säätelee saman seuran/seurayhteisön säännöt.

2. Yhteisjoukkuesäännöt

Kaksi tai useampi eri seura voi anoa kilpailuvaliokunnalta jonkun ikäluokan yhteisjoukkueelle yhteisjoukkuestatusta ikäluokan pelaajamäärän vähyyden vuoksi. Yhteisjoukkuetta voi anoa vain, jos seuroilla ei ole muita joukkueita samassa ikäluokassa. Tällöin seurojen pelaajat voivat pelata ko. yhteisjoukkueessa, kuin olisivat saman seuran joukkue. Joukkuetta hallinnoi joku seuroista ja se ilmoitetaan sarjaan saman seuran joukkueena. Toisen seuran edustusoikeuden omaaville pelaajille (pelaajat nimetään anomuksen yhteydessä, eikä niitä kauden aikana voi lisätä eikä poistaa) myönnetään vapaa edustusoikeus ko. joukkueeseen. Seuran X pelaajat eivät voi edustaa seuran Y muita joukkueita tämän säännön nojalla eikä pelaajaliikennesopimuksen puitteissa mitään muuta seuraa. Omassa seurassaan pelaajat voivat edustaa muita ikänsä edellyttämiä joukkueita.

 

5.8.         Kaksoisedustus

Kaksoisedustusoikeudesta on tehtävä vapaamuotoinen ilmoitus sarjan järjestäjän määrittelemällä tavalla kausittain viimeistään 15.8. mennessä. Ilmoituksen tekee seura, johon pelaajalle halutaan kaksoisedustus. Ilmoituksessa on oltava pelaajan ja hänen edustusoikeutensa omaavan seuran hyväksyntä. 

1. Naiset ja tytöt 

Jos naispuolisen pelaajan edustusoikeus on seurassa, jossa ei ole naisten tai tyttöjen sarjassa pelaavaa joukkuetta, voi saada kaksoisedustuksen yhteen muuhun liiton jäsenseuraan naisten Liigassa tai Mestiksessä sekä U20-U16 tyttöjen SM-turnauksissa.
Lisäksi kaksoisedustus voidaan myöntää muilla tasoilla seuraan, jolla on tyttöjoukkue, vaikka ko. joukkue pelaisikin poikien sarjassa.
Ilmoituksen tekee seura, johon pelaajalle halutaan kaksoisedustus. Ilmoituksessa on oltava pelaajan ja hänen edustusoikeutensa omaavan seuran hyväksyntä.

Kaksoisedustuksen saanut pelaaja voi edustaa myös kaksoisedustusseuransa naisten pelaajaliikennesopimusseuroja.

 

5.9.         Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt

Pelaajien ikäluokat löytyvät säännöistä kohdasta edustusoikeus.
Yli-ikäisiksi pelaajiksi lasketaan kaikki edellisinä vuosina syntyneet kenttäpelaajat ja maalivahdit.

Yli-ikäisenä pelaaminen on aina poikkeustilanne ja siihen pitää olla perustellut syyt.

Yli-ikäisenä pelaajana pelaava kenttäpelaaja ei saa edustaa samanaikaisesti toista saman seuran/seurayhteisön tai pelaajaliikennesopimusseuran juniorijoukkuetta pois lukien alempana mainitut poikkeukset.

Yli-ikäisenä pelaava maalivahti voi edustaa samanaikaisesti myös omaa tai vanhempia ikäluokkia omassa seurassaan/seurayhteisössään. Yli-ikäisenä omassa seurassaan/seurayhteisössään pelannut maalivahti ei voi pelaajaliikennesopimuksen puitteissa siirtyä toiseen seuraan. Omassa tai vanhemmassa ikäluokassa omassa seurassa pelaava maalivahti ei myöskään voi siirtyä toiseen seuraan yli-ikäiseksi maalivahdiksi pelaajaliikennesopimuksen puitteissa.

Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja saa samanaikaisesti edustaa seuransa/seurayhteisönsä aikuisten joukkuetta, ellei seurassa ole oman ikäisten tai vanhempien nuorten sarjojen joukkuetta ja ottaen huomioon muut mahdolliset pelaajan liikkumiseen saman seuran/seurayhteisön sisällä liittyvät säännöt.

Ikäluokan vaihtaminen

Kenttäpelaajat voivat kauden aikana vaihtaa joukkuetta vain kerran ikäluokkien välillä seuraavasti riippumatta seuranvaihdosta (ml. seurasiirrot, pelaajaliikennesopimusseurassa pelaaminen, seurayhteisön eri joukkueet):

1) Yli-ikäisestä omaan tai vanhempaan ikäluokkaan vain 22.12. – 31.12. Ensimmäinen ottelu 1.1. jälkeen määrittää onko pelaaja siirtynyt omaan tai vanhempaan ikäluokkaan vai jatkaako loppukauden yli-ikäisenä pelaajana.

2) Omasta tai vanhemmasta ikäluokasta yli-ikäiseksi pelaajaksi aikavälillä 1.10. – 31.12. Ensimmäinen ottelu nuoremmassa ikäluokassa 1.10. jälkeen määrittää onko pelaaja siirtynyt yli-ikäiseksi loppukauden ajaksi. Mikäli siirtyminen ei tapahdu ennen sarjataukoa joulukuussa, ensimmäinen ottelu 1.1. jälkeen määrittää onko pelaaja siirtynyt yli-ikäiseksi vai jatkaako pelaaja loppukauden omassa tai vanhemmassa ikäluokassa.

1. U22 sarjat

U22 sarjoissa voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan neljä (4) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (1998).

2. U20 SM-sarja ja Mestis

U20 SM-sarja ja Mestiksessä saa käyttää muun ikäisiä pelaajia ottelua kohti seuraavasti:

Toinen maalivahdeista saa olla syntynyt 1999 tai 2000.

Kenttäpelaajista enintään kahdeksan (8) voi olla muun ikäisiä (1999 tai 2000 syntyneitä) siten että enintään neljä (4) voi olla 1999 syntynyttä pelaajaa. U20 SM-sarjassa ko. -99 syntyneillä pelaajilla on oltava voimassa oleva pelaajasopimus edustusseuran (KHL/SM-Liiga) kanssa, ja heidän tulee olla rekisteröityjä ko. aikuisten sarjaan kyseisen sarjan sääntöjen mukaisesti. Mikäli U20-nuorten SM-sarjassa pelaa seura, jonka edustusjoukkue ei pelaa KHL:ssä/SM-Liigassa, ei näillä 1999 syntyneillä tarvitse olla sopimusta edustusjoukkueen kanssa.
 

3. U19 sarjat

U19-ikäluokan sarjoissa voi samassa ottelussa pelata neljä (4) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (s. 2001).

U19-ikäluokan sarjoissa saa pelata 2 vuotta vanhempi pelaaja (s. 2000), mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla, edellisellä tai sitä edellisellä kaudella, tai pelaajalla on ollut aiemmilla kausilla vain yksi pelipassi (aloittanut aiemmin mutta lopettanut) tai pelaajalla on aiemmin ollut vain luistelu-/kiekkokoulupelipasseja. Tällaista pelaajaa ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön.

U19-sarjatasolla voi samanaikaisesti edustaa seuraansa/seurayhteisöänsä yli-ikäisenä näissä sarjoissa sekä tarvittaessa pelata myös U22- tai aikuisten sarjoissa omassa seurayhteisössä.

4. U18- ja U16 SM-sarjataso sekä Mestistaso

U18- ja U16 SM-sarjatasolla sekä Mestistasolla voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan kaksi (2) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna.

U18 SM-sarjoissa ja Mestiksessä voi samanaikaisesti edustaa seuraansa/seurayhteisöänsä sekä U19, U20 tai U22 sarjassa (vain yhden ikäluokan joukkueessa), että pelata yli-ikäisenä näissä sarjoissa. Mikäli pelaaja pelaa yli-ikäisenä U18 SM-sarjassa tai Mestiksessä ja vaihtaa seuraa seurasiirrolla, voi hän uudessa seurassa pelata vain yli-ikäisenä U18 sarjoissa. Ikäluokan vaihtaminen uudessa seurassa on mahdollista vain 22.12. - 31.12.

Liigassa tai Mestiksessä pelanneet yli-ikäiset (s. 2002) eivät voi osallistua U18 SM-sarja- tai Mestistason otteluihin.

5. U17-nuorten sarjat

U17-ikäluokan sarjoissa voi samassa ottelussa pelata neljä (4) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (s. 2003).

U17-ikäluokan sarjoissa saa pelata 2 vuotta vanhempi pelaaja (s. 2002), mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla, edellisellä tai sitä edellisellä kaudella, tai pelaajalla on ollut aiemmilla kausilla vain yksi pelipassi (aloittanut aiemmin mutta lopettanut) tai pelaajalla on aiemmin ollut vain luistelu-/kiekkokoulupelipasseja. Tällaista pelaajaa ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön.

6. U15- ja nuorempien juniorien sarjat

a. U15-AAA ylimmällä sarjatasolla saa joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti enintään 2 kpl pelaajia, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (maalivahti lasketaan mukaan). U15 muilla sarjatasoilla ja U14- ja nuorempien ikäluokkien kaikilla sarjatasoilla saa joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti enintään 4 kpl pelaajia, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna. Pelaajat eivät saa samanaikaisesti edustaa mitään muuta joukkuetta missään ikäluokassa.

b. U15 ja nuorempien sarjoissa seura, jolla on kahta perättäistä ikäluokkaa kohti niin vähän pelaajia, että on mahdotonta saada perustettua yhtä joukkuetta/ikäluokka voi seura yhdistää ko. ikäluokan kaikki pelaajat yhteen joukkueeseen ja siten joukkueessa voi olla useampia yli-ikäisiä pelaajia kuin neljä (4). Joukkue on ilmoitettava sarjatoimintaan siihen ikäluokkaan, jonka ikäisiä on joukkueessa enemmistö. Jos pelaajia on kolmesta ikäluokasta, joukkue on joko ilmoitettava keskimmäiseen ikäluokkaan, tai siihen ikäluokkaan, jota on enemmän kuin 50 % pelaajista. Jos ikäluokkia on 4 tai enemmän, johonkin niistä keskimmäisistä ikäluokista, jolloin on vähiten yli- ja ala-ikäisiä pelaajia. Jos ikäluokkia on 3 tai enemmän, joukkueessa voi pelata 2 vuotta yli- tai alaikäisiä pelaajia. Joukkueen pelaajat eivät voi samanaikaisesti edustaa mitään muuta joukkuetta missään ikäluokassa.

c. U15- ja nuoremmissa junioreissa saa pelata 2 vuotta vanhempi pelaaja, mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla, edellisellä tai sitä edellisellä kaudella, tai pelaajalla on ollut aiemmilla kausilla vain yksi pelipassi (aloittanut aiemmin mutta lopettanut) tai pelaajalla on aiemmin ollut vain luistelu-/kiekkokoulupelipasseja. Tällaista pelaajaa ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön. Pelaaja ei voi samanaikaisesti edustaa mitään muuta joukkuetta missään ikäluokassa.

d. U12 - ja nuoremmissa ikäluokissa pelaava yli-ikäinen kenttäpelaaja voi pelata ko. nuoremmassa ikäluokassa oman seuransa/seurayhteisössä eri joukkueissa.

7. Naiset ja tytöt

Naispuolinen pelaaja saa pelata poikien ja tyttöjen sarjassa (pois lukien U20- ja U16 -naisten/tyttöjen SM-turnaukset) seuran hänelle määrittävässä ikäluokassa ilman rajoituksia. Tällaista pelaajaa ei lasketa Y-pelaajakiintiöön poikien joukkueessa.

8. U20- ja U16 -naisten/tyttöjen SM-sarjat/turnaukset ja niiden karsinnat

U20-naisten SM-sarjassa/turnauksessa ei saa käyttää yli-ikäisiä pelaajia.
U16-tyttöjen SM-sarjassa/turnauksessa ja niiden karsinnoissa voi pelata samassa ottelussa kaksi (2) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna, ja jotka eivät saman kauden aikana ole pelanneet naisten sarjoissa.

 

5.10.      Ala-ikäiset pelaajat

U16 SM-sarjatason jaMestistason ja kaikkiin U15 sarjoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään seitsemän (7) nuorempien ikäluokkien pelaajaa ottelua kohti (mukaan lukien mahdolliset alaikäiset maalivahdit).

U14-U13 sarjoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään viisi (5) nuorempien ikäluokkien kenttäpelaajaa ottelua kohti. Maalivahteja ei lasketa.

U12-U11 sarjoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään kolme (3) nuorempien ikäluokkien kenttäpelaajaa ottelua kohti. Maalivahteja ei lasketa.

U15 ja nuorempien sarjoissa seura, jolla on kahta perättäistä ikäluokkaa kohti niin vähän pelaajia, että on mahdotonta saada perustettua yhtä joukkuetta/ikäluokka voi peluuttaa useampia alaikäisiä pelaajia kuitenkin niin että joukkue on ilmoitettava siihen ikäluokkaan, jonka ikäisiä on joukkueessa enemmistö. Jos ikäluokkia on 3 tai enemmän, joukkueessa voi pelata 2 vuotta yli- tai alaikäisiä pelaajia. Joukkueen pelaajat ei voi samanaikaisesti edustaa mitään muuta joukkuetta missään ikäluokassa.

Naispuolisia/tyttöjä ei lasketa alaikäiskiintiöön heidän pelatessaan poikasarjoissa. Tyttösarjoissa ei ole alaikäiskiintiötä.

 

5.11.      Siirretyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

Siirrettyyn otteluun saavat osallistua kaikki uutena pelipäivänä edustuskelpoiset pelaajat.

 

5.12.       Uudelleen pelattavaksi määrätyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

Uudelleen pelattavaksi määrättyyn otteluun (mm. keskeytynyt ottelu, vastalauseen jälkeen uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu) saavat osallistua vain ne, jotka olivat merkittynä ottelupöytäkirjaan alkuperäisenä pelipäivänä ja ovat uutena pelipäivänä edelleen edustuskelpoisia ko. seurassa.Mikäli alkuperäisessä ottelussa on 3 tai enemmän edustuskelvottomaksi todettuja pelaajia tai edustuskelvoton maalivahti, saa seura korvata edustuskelvottomat pelaajat/maalivahdit edustuskelpoisilla pelaajilla /maalivahdeilla (1-2 edustuskelvotonta kenttäpelaajaa, ei saa korvata)

Uudelleen pelattavassa ottelussa eivät voi pelata ne, jotka ovat alkuperäisessä ottelussa saaneet peli- tai ottelurangaistuksen.

Mikäli molemmat alkuperäisen ottelun maalivahdit ovat loukkaantuneet tai vaihtaneet seuraa, saa seura korvata heidät edustuskelpoisilla maalivahdeilla.

Kilpailuvaliokunta voi miesten III-V divisioonissa, Naisten Suomi-sarjassa, miesten/poikien U17- ja U19 ikäluokkien sarjoissa sekä U15 ja nuorempien kaikilla sarjatasoilla tapauskohtaisesti päättää pelaajien edustuskelpoisuudesta tästä säännöstä poiketen.

 

Palaa alkuun

 

6.              SEURASIIRROT

 

6.1.               Seurasiirrot Suomessa (edustusoikeuksien siirto)

Pelaajan edustusoikeutta siirretään siirtomenettelyssä U11 ikäluokassa pelaamisesta alkaen. U10 ja nuorempien sarjoissa edustusoikeutta ei rekisteröidä. Edustusoikeus alkaa siinä seurassa, jossa pelaaja pelaa ensimmäisen kerran U11 ikäluokassa tai vanhemmissa pelaajan iästä riippumatta. Ensimmäinen edustusoikeus määräytyy oletuksena siihen seuraan, johon pelipassi ostetaan U11 iässä.

Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan Jääkiekkoliiton hyväksymän seurasiirtomenettelyn kautta. Seurasiirto on tehtävä aina, vaikka edustusoikeuden omaava seura olisi lopettanut toimintansa.

Jos pelaajan edellinen seura on lopettanut toimintansa eikä seura ole Jääkiekkoliiton jäsen tai siirtomenettelyä ei voida aloittaa seuran pidempiaikaisen toimimattomuuden takia, voi liitto uuden seuran anomuksesta aloittaa siirtomenettelyn vanhan seuran puolesta uuteen seuraan.

Mikäli pelaaja on kirjallisesti pyytänyt vanhalta seuralta seurasiirtoa ja vanha seura kieltäytyy antamasta seurasiirtoa, on vanhan seuran ilmoitettava kirjallisesti pelaajalle sekä liittoon kieltäytymisen perusteet viikon kuluessa. Liitto voi painavista syistä aloittaa seurasiirtomenettelyn, vaikka vanha seura ei ole aloittanut siirtomenettelyä edellä mainitulla tavalla.

Edustusoikeuden omaava seura voi vaatia rahallisen korvauksen siirrosta pelaajalta vain, jos pelaajalla on voimassaoleva pelaajasopimus/sitoumus pelaamisesta edustusoikeuden omaavan seuran kanssa ja/tai edustusoikeuden omaavan seuran säännöissä on siirtymiseen liittyviä taloudellisia velvoitteita ja/tai pelaajalla on kuluvassa olevalta, päättyneeltä tai aiemmilta kausilta velvoitteita vanhaa seuraa kohtaan.

Siirtomenettely aloitetaan liiton edellyttämällä tavalla liiton siirtojärjestelmässä.

Seurasiirto ja edustusoikeus uudessa seurassa on voimassa, kun kirjaamismaksu on maksettu liiton edellyttävällä tavalla ja on kirjautunut liiton rekisteriin.

Jos pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa virallisessa ottelussa kahtena edellisenä pelikautena, hänellä ei ole ollut voimassa olevaa liiton pelaajan kilpa-/junioripelipassia sinä aikana ja hän on todistettavasti täyttänyt velvoitteensa edustusoikeuden omaavaa seuraa kohtaan, ei seurasiirrosta tarvitse maksaa kirjaamismaksua. Tällöin pelaajan / uuden seuran on toimitettava sähköisesti liittoon selvitys siirron maksuttomuuden edellytyksistä.

1.7. jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. Liitto voi kuitenkin erittäin painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron 1.7. jälkeen.

Jos pelaaja 1.8. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa.

 

6.2.               Rajoitettu määräaikainen edustusoikeuden siirto

Rajoitettu määräaikainen siirto voidaan tehdä aikarajojen puitteissa (14.2. saakka) kauden aikana enimmillään siirtoajan päättymiseen (14.2.) saakka, paitsi jos pelaajalla on voimassa oleva pelaajasopimus/sitoumus (tällöin loppukaudeksi 30.4. saakka). Pelaajasopimus/sitoumus on toimitettava liittoon seurasiirron maksamisen yhteydessä.

Rajoitetulle määräaikaiselle siirrolle määritellään päättymispäivä. Rajoitetun määräaikaisen siirron päättymispäivän jälkeisenä päivänä pelaajan edustusoikeus palautuu automaattisesti vanhalle seuralle.

 

6.3.               Seurasiirtojen aikarajat

1. Siirtoaika U19 ja nuoremmat pojat

Pelaajan, jolla ei ole voimassaolevaa pelaajasopimusta, on 30.6. mennessä joko tehtävä pelaajasopimus jonkun seuran kanssa tai ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle mahdollisesti vaihtavansa seuraa saadakseen vapaan edustusoikeuden siirron.

Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä U19-U11 –juniori-ikäisissä seuraavina aikoina:

  • 1.5. – 30.6. vapaa siirtoaika
  • 1.7. – 31.7. ei siirtoaikaa
  • 1.8. – 31.8. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella
  • 1.9. – 31.10. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suotumuksella vain niille, jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa
  • 1.11. – 30.11. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella.
  • 30.11. siirtoaika päättyy U15- ja nuoremmilla pelaajilla.
  • 1.12. – 1.1. siirtoaika vain niille, jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa
  • 2.1. – 15.2. U19-U16 ikäisillä siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella. U15- ja nuoremmilla ei siirtoaikaa.

Siirtoaika päättyy aina kyseisenä päivänä klo 23.59.59.

2. Siirtoaika U20 ja vanhemmat miehet/pojat sekä kaikenikäiset naiset/tytöt

Pelaaja, jolla ei ole voimassa olevaa pelaajasopimusta tai kirjallista sitoutumista mihinkään seuraan eikä ole osallistunut alkaneella kaudella joukkueen toimintaan, voi vapaasti siirtyä toiseen seuraan (siirtomenettelyn mukaisesti) siirtoaikojen puitteissa. Jos pelaaja on osallistunut joukkueen toimintaan, riippumatta kirjallisesta pelaajasopimuksesta tai sitoumuksesta, ei pelaajalla ole vapaata siirto-oikeutta, mikäli seura pystyy osoittamaan kiistattomat taloudelliset vastuut, jotka pelaajan osallistumisesta seuran toimintaan hänen kohdallaan on syntynyt.

Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä aikuisissa – U20-ikäisten pelaajien sekä naisten/tyttöjen osalta seuraavina aikoina:

  • 1.5. – 30.6. vapaa siirtoaika
  • 1.7. – 31.7. ei siirtoaikaa
  • 1.8. – 15.2. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella

Siirtoaika päättyy aina kyseisenä päivänä klo 23.59.59.
Mikäli kyseessä on nuorempi pelaaja kuin U20-ikäinen ja pelaajasiirto tehdään aikana, jolloin nuorempien (U19-U11) siirtoja ei saa tehdä, ei hän saa uudessa seurassaan edustaa U19 tai nuorempien joukkueita ennen kuin nuorempien siirtojen aikaraja on avoinna. Tämä koskee pelaajia, jotka ovat edustaneet edellistä seuraansa kuluvalla kaudella sarjaottelussa.

3. Pelikiellossa olevan pelaajan seurasiirto

Pelaaja, joka on pelikiellossa, ei saa siirtyä kauden aikana toiseen seuraan ennen kuin pelikielto on kärsitty.

4. Poikkeukset siirtoajoissa

Pelaajalle voidaan myöntää siirto (erillinen anomus tehtävä liiton määrittelemällä tavalla) pelaajasiirtojen aikarajojen ulkopuolella, jos:

  • pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa tai joukkuetta SJL:n järjestämässä sarjaottelussa kuluvan pelikauden aikana. Mestikseen ja Suomi-Sarjaan sekä Naisten Liigaan siirtyvän pelaajan pitää olla ollut pelaamatta myös kuluvaa kautta edellisenä kautena.
  • pelaajan viimeksi edustama seura lopettaa jääkiekkotoimintansa
  • pelaajan ikäluokan toiminta loppuu seurassa
  • U16-ikäisen ja nuoremman pelaajan muuttaessa huoltajansa mukana toiselle paikkakunnalle
  • U17-ikäisen tai vanhemman pelaajan muuttaessa työn tai opiskelun vuoksi toiselle paikkakunnalle (työsopimus/opiskelutodistus esitettävä)

 

6.4.               Aikarajat pelaamiselle uudessa seurassa

Pelaaja voi edustaa uutta seuraansa, kun pelaajasiirto on vahvistettu liiton edustusoikeusrekisterissä.

 

6.5.               Ryhmäsiirrot

Ryhmäsiirto voidaan myöntää (erillinen anomus tehtävä kilpailuvaliokunnalle) silloin, kun lähtöseura omalla päätöksellään lopettaa toimintansa tai lähtöseuran joku ikäluokka kokonaisuudessaan sarjailmoittautumisten jälkeen ilmoittauduttuaan sarjatoimintaan lopettaa toimintansa seuran omalla päätöksellä tai jonkun seuran kaikki U16- ja vanhemmat ikäluokat (vähintään kolme ikäluokkaa) siirtyvät tai yhdistyvät toiseen seuraan. Anomuksessa pitää olla puolto kummaltakin seuralta sekä selvitys ryhmäsiirtoanomuksen perusteista sekä nimilista sisältäen syntymäajat ja sportti ID:t siirrettäväksi aiotuista pelaajista.

Ryhmäsiirto on mahdollinen myös silloin, jos perustetaan uusi joukkue alimmalle mahdolliselle sarjatasolle aikuisissa. Tällöin ryhmäsiirron edellytyksenä on se, että mikään seura ei joudu pelaajien siirtymisen takia lopettamaan minkään joukkueensa toimintaa. Tällöin ryhmäsiirto voidaan tehdä kaikista vähintään 5 pelaajan siirroista / seura

 

6.6.               Pelaajasiirrot seurayhteisön junioreista

Seurayhteisön juniorit on siirrettävä kausittain ennen sarjakauden alkua edustusseuraan seurayhteisösiirrolla, kun he eivät enää voi ikänsä puolesta edustaa junioriseuraa.

Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia junioreita. Seurayhteisön sisäinen yhteistyösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä.

 

6.7.               Ulkomaiset pelaajasiirrot

Ulkomaisissa pelaajasiirroissa noudatetaan liiton ja IIHF:n sääntöjä.

Ulkomaansiirroissa pelaajan siirtoasiasta vastaa aina vastaanottavan maan liitto/seura. Pelaajan uuden seuran liitto pyytää pelaajalle pelilupaa pelaajan edellisen seuran jääkiekkoliitolta, joka pyytää siirtolupaa pelaajan edelliseltä seuralta.

Pelaajan tulee saada siirto vanhalta liitolta seitsemän (7) päivän kuluessa lupapyynnöstä tai vanhan liiton/seuran on esitettävä kirjallinen perustelu siirron epäämiselle.

Kaikkien ulkomailla syntyneiden tai ulkomailla viimeksi pelanneista pelaajista tulee tehdä kv. seurasiirto IIHF:n siirtosääntöjen mukaisesti. Siirtopyyntö tehdään aina uuden seuran kansallisen liiton kautta heidän siirtosääntöjään ja -aikojaan noudattaen.

Siirto tehdään aina määräaikaisena pelaajan voimassaolevan pelaajasopimuksen pituiseksi. Jos sopimus on pidempi kuin yksi pelikausi, tulee siirtopyynnön mukana toimittaa kopio pelaajasopimuksesta. Muissa tapauksissa siirto on aina yhden (1) pelikauden mittainen.

Pelaajan sopimuksen ollessa esim. mallia 1+1 tehdään siirto aina vuoden mittaiseksi. Jos pelaajan optio käytetään ja uusi sopimus tehdään ennen kuluvan kauden kv. siirtoajan päättymistä, muutetaan siirto suoraan kahden vuoden siirroksi ilman erillistä kustannusta. Tässä tapauksessa sekä alkuperäinen että uusi sopimus tulee toimittaa liittoon asian todentamiseksi.   

Pelaaja, joka on pelikiellossa Suomessa, voidaan siirtää ulkomaille ennen kuin pelikielto Suomessa on kärsitty, mutta pelikielto kärsitään loppuun uudessa maassa.

Pelaaja, jolla on pelikieltoa kärsimättä edellisessä maassa, voidaan siirtää Suomeen, mutta hän kärsii ensin pelikiellon loppuun Suomessa, ennen kuin voi edustaa suomalaista seuraa.

Pelaajan muuttaessa vakituisesti ulkomaille voi pelaaja anomuksesta hakea vapaata siirtoa (unlimited transfer) uuteen maahan. Tällöin siirron yhteydessä pelaajan tulee täyttää kv. liiton anomuslomake (unlimited transfer request).

 

1. Siirtokäytäntö, pelaajasiirto ulkomaille

Pelaaja pyytää vanhalta seuralta kirjallisen luvan ulkomaan siirtoon. Vanha seura tekee pelaajasta ulkomaan siirron Jääkiekkoliiton määrittelemällä tavalla.

Pelaaja on uuden seuran liiton alainen pelaaja siirron määrittelemän määräajan. Pelaajan edustusoikeus palaa aina määräaikaisen ulkomaan siirron jälkeen siihen seuraan, jossa oli edustusoikeus ennen siirtymistä ulkomaille.

2. Siirtokäytäntö, pelaajasiirto Suomeen

Pelaajan uusi seura tekee seurasiirtopyynnön liittoon pelaajasiirto-ohjeissa määritetyllä tavalla. Jääkiekkoliitto tekee seurasiirron IIHF:n seurasiirtorekisteriin ja ilmoittaa uudelle seuralle, kun seurasiirto on kunnossa.

Pelaajan on oltava Suomessa ja peliluvan liitossa viimeistään 15.2.

 

6.8.               Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta

1. Välityslautakunta

Välityslautakuntaan kuuluvat liiton ja liigan toimitusjohtajat sekä liitto- ja liigahallituksen yhteisesti hyväksymä ulkopuolinen puheenjohtaja. Välityslautakunta käsittelee pelaajien siirtymiseen liigaseuran ja liiton sarjoissa pelaavan seuran välillä liittyvät erimielisyydet sekä kaikki kasvattajakorvauksen määrään liittyvät erimielisyydet. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen edustusoikeuden siirron ehdoista tai kasvattajakorvauksen määrästä, välityslautakunta ratkaisee siirron ehdot lopullisesti valitsemalla jommankumman seurojen tekemistä esityksistä.

2. Kilpailuvaliokunta

Kilpailuvaliokunta ratkaisee liiton sarjoissa pelaavien seurojen väliset pelaajasiirtoepäselvyydet. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen edustusoikeuden siirron ehdoista, kilpailuvaliokunta ratkaisee siirron ehdot.Kilpailuvaliokunta ei ratkaise voimassa olevan pelaajasopimuksen purkuun tai sitoutumiseen liittyvää riitaa.

Palaa alkuun

 

7.              SARJAT

 

7.1.              Seuraa koskevat velvoitteet

SJL:n jäsenseura tai sen joukkue ei saa järjestää kilpailevaa sarjatoimintaa liiton järjestämän sarjatoiminnan kanssa. Liiton jäsenseuran joukkue ei saa osallistua ilman liiton lupaa kenenkään muun tahon tai toisen IIHF:n jäsenmaan järjestämään sarjaan.

 

7.2.              Sarjamuodot

Liittohallitus päättää Mestiksen sarjamuodon Jääkiekon Sarjaseurat ry:n esityksestä. Suomi-Sarjan, U20 SM-sarjan, B-nuorten SM-sarjan, B2-nuorten SM-sarjan, C-nuorten SM-sarjan sekä Naisten SM-sarjan sarjamuodon päättää liittohallitus. Muiden sarjojen sarjamuodon, mahdolliset lohkojaot ja pelaamistavan päättää kilpailuvaliokunta.

1. Suomen mestaruus

Jääkiekkoilun Suomen mestaruuden voi voittaa vain Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jäsenseura kyseisen seuran joukkueen voittamalla kunakin vuonna Suomen Jääkiekkoliiton määrittelemän SM-arvon saavan sarjan. Sarja pelataan liiton määräämällä tavalla.

2. SM-mitalit

Suomen Mestaruus –mitalin voi saada pelaaja seuraavin ehdoin:

Pelaaja, joka on pelannut vähintään 1/3 koko kauden sarjaotteluista (ml. alkusarjat, karsinnat jne.) tai on pelannut pudotuspeleissä yhdenkin ottelun saa mitalin, mikäli on rekisteröity kyseiseen seuraan ja joukkueeseen sen voittaessa mestaruuden.

Pelaaja katsotaan pelanneeksi jokaisessa ottelussa, jossa hän on kuulunut ottelun pöytäkirjaan merkittyyn kokoonpanoon. Mikäli pelaaja ei ole pelannut missään muussa joukkueessa kauden aikana, on pelaaja oikeutettu mitaliin, vaikka vaadittu ottelumäärä ei täyttyisi.

Suomen Mestaruus –mitalin voi saada toimihenkilö seuraavin ehdoin:

  • Joukkue on ilmoittanut toimihenkilön joukkueen toimihenkilöksi kauden alkaessa.
  • Toimihenkilö toimii tehtävässään joukkueen voittaessa mestaruuden.
  • Toimihenkilöllä on oltava voimassa oleva Jääkiekkoliiton toimihenkilö- tai pelaajapassi.

Toimihenkilömitaleita jaetaan joukkuetta kohti max. 10 kpl.

Suomen Mestaruuden voittaneelle seuralle toimitetaan yksi muistomitali

3. Muiden sarjojen mitalit

Muissa sarjoissa, joihin liitto päättää toimittaa mitalit, toimitetaan ennakkoon päätetty määrä mitaleita. Mahdollisia lisämitaleita toimitetaan samoin perustein kuin SM-sarjoissa.

 

7.3.               Valtakunnalliset sarjat

Näissä säännöissä viitataan valtakunnallisiin sarjoihin. Valtakunnallisia sarjoja ovat kaikki liiton järjestämät sarjat aikuisten sarjoista U9 juniorien sarjoihin (ei harrastesarjat, joilla omat säännöt).

 

7.4.               Osanotto ja luovuttaminen

1. Ilmoittautuminen

Ilmoittautumisaika valtakunnallisiin sarjoihin on määritelty valtakunnallisten sarjojen taulukossa. Samoja määräaikoja noudatetaan myös osanottomaksua suoritettaessa. Osanottomaksun eri sarjoihin (pl. aikuisten harrastesarjat) määrittää liittohallitus.

2. Ilmoittautumisen ja sarjaan osallistumisen edellytykset

Mikäli seuralla on päättyneeltä / päättyneiltä tai kuluvalta kaudelta maksamattomia erotuomari- tai toimitsijamaksuja, riidattomia erääntyneitä pelaaja- tai valmentajapalkkiota tai kulukorvauksia tai urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisia maksuja tai muita vastaavanlaisia työnantajamaksuja, joiden johdosta pelaajalle syntyy heti tai myöhemmin etuus, tai erääntyneitä velkoja liigalle/liitolle/alueelle ei sarjaan voi ilmoittautua eikä osallistua.

Mikäli seura jättää yllämainitut velvollisuutensa suorittamatta, sarjan järjestäjällä on oikeus sulkea joukkue sarjatoiminnasta tarvittaessa myös kesken kauden ja täyttää avoimeksi jäänyt sarjapaikka.

Liittohallituksen erikseen päättäessä tiettyihin sarjoihin osallistuminen voi edellyttää erillisten lisenssiehtojen täyttämistä. Tällaisissa sarjoissa lisenssiehtojen täyttämistä valvoo erikseen nimetty lisenssikomitea. Lisenssikomitea päättää täyttääkö joku jäsenseura lisenssiehdot ja siten myös omaa päätösvallan evätä seuralta sarjapaikka tällaisessa sarjassa. Lisenssikomitean päätöksistä on valitusoikeus Urheilun Oikeusturvalautakunnalle sen sääntöjen mukaisesti.

Mikäli mahdollisessa konkurssitapauksessa seuran sarjapaikka alemmalla sarjatasolla myönnetään toiselle seuralle joko seuraavalle kaudelle tai kuluvalla kaudella, tulee uuden seuran maksaa konkurssiin menneen seuran edellisen ja kuluvan kauden maksamatta jääneet tässä säännössä mainitut velvoitteet ilmoittautumisajan puitteissa ennen kuin sarjapaikka vahvistetaan.

3. Ilmoittautumisen peruutus

Luopumissakko on määritelty valtakunnallisten sarjojen taulukossa. Luopumissakko määrätään riippumatta siitä, onko seura maksanut osanottomaksun tai ei, liiton ohjeiden mukaan tehty ilmoittautuminen ratkaisee.

Sarjan järjestäjä pidättää kyseisen sarjan osanottomaksun. Seuran ilmoitettua luopumisesta on sarjan järjestäjällä oikeus antaa sarjapaikka toiselle seuralle.

Mikäli sarjasta luopuminen tapahtuu 15.8. jälkeen, on luovuttanut seura velvollinen korvaamaan vastustajalle mahdollisesti aiheuttamansa taloudelliset menetykset.

4. Ottelun luovuttaminen ja sarjasta luopuminen

Valtakunnallisissa sarjoissa ei joukkue saa luovuttaa yhtään ottelua.

Luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta ja velvoitetaan korvaamaan vastustajalle mahdollisesti aiheuttamansa taloudelliset menetykset.

Mikäli seura valtakunnallisen karsintasarjan jälkeen luopuu sarjasta tai ei vastaanota karsinnoissa saavutettua sarjapaikkaa määrätyssä lohkossa, käsitellään sitä myös luovuttamisena.

Miesten sarjoissa kesken sarjan luovuttanutta tai sarjasta pudonnutta joukkuetta ei voida hyväksyä ko. sarjatasolle seuraavaksi kaudeksi. Jos kyseessä on karsintaottelut joidenkin tasojen välillä kesken kauden, ei luovuttanut joukkue voi osallistua samalla kaudella kummallekaan sarjatasolle, johon karsintaotteluista on mahdollisuus päätyä. Jos kyseessä on karsintasarja keväällä pelattaessa seuraavan kauden sarjapaikoista, ei luovuttanut joukkue voi osallistua seuraavalla kaudella kummallekaan sarjatasolle, johon karsintasarjasta on mahdollisuus päätyä.

Sarjasta luopuneen tai suljetun joukkueen pelaamat ottelut mitätöidään ja seura voi joutua aloittamaan pelaamisen alimmalta sarjatasolta.

Lasten ja nuorten sarjoissa kilpailuvaliokunta voi tapauskohtaisesti erillisen anomuksen perusteella sallia toiminnan jatkumisen ja sen ehdot.

Seuran ajautuessa konkurssiin tai vastaavaan selvitystilaan ratkaisee seuran tai sen toiminnan jatkajan joukkueiden sarjatasot liittohallitus.

5. Sarjapaikan vaihtaminen

Alkusarjan tai karsintasarjan päättyessä syyskauden osalta voi seura anoa sarjapaikan vaihtoa alempaan sarjaan tai eri ikäluokkaan U22-, U19- ja U17- sarjoissa. Anomus vaihdosta pitää tehdä 30.11. mennessä. U15- ja nuorempien sarjapaikkojen osalta alueiden kilpailuvaliokunnat esittävät ns. tasontarkistuksen.
Sarjapaikan vaihtaminen ei aiheuta seuralle luopumissakkoa. Uuteen sarjaan on ilmoittauduttava liiton määrittelemällä tavalla.

 

7.5.               Sarjojen tärkeysjärjestys

Mikäli liiton maajoukkueet tai liiton määräämät ottelut tarvitsevat kenttävuoroja, ne on asetettava etusijalle ennen seurojen (myös muiden) samanaikaisia muita tilaisuuksia kuin sarjaotteluita.

Kunkin sarjan karsinnat, alkusarjat ja pudotuspelit ovat tärkeysjärjestyksessä varsinaiseen sarjaan verrattavassa asemassa. Otteluiden alkamisajat määritellään seurojen jäävuorojen mukaan, mutta kaikki sarjaottelut on asetettava etusijalle harjoitustapahtumiin nähden. Alla olevista kategorioista huolimatta seuran on asetettava alkamisaikoja valittaessa etusijalle ne ottelut, joissa vastustaja saapuu kauimpaa huomioiden vastustajan matka-aika. Kategorian sisällä sarjat ovat tasa-arvoisia.

Sarjojen tärkeysjärjestys seuran sisäisiin kenttävuoroihin nähden on seuraava:

1. kategoria: Maaottelut ja liigaottelut

2. kategoria: Mestis, U20 SM-sarja

3. kategoria: Naisten Liiga, Suomi-sarja, U20 Mestis, U18 SM-sarja

4. kategoria: Naisten Mestis, II divisioona, U16 SM-sarja, U18 Mestis, U16 Mestis

5. kategoria: Naisten Suomi-Sarja, U22-, U19- ja U17-sarjat

6. kategoria: U15-sarjat ja nuorempien sarjat

7. kategoria: muut sarjat

 

7.6.               Pisteet ja järjestys sarjassa

1. Pisteet otteluista (ei jatkoaikaa)

Sarjassa saa voittanut joukkue kaksi pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun päättyessä tasan saa kumpikin joukkue yhden pisteen.

2. Pisteet otteluista (sarjat, joissa on määritelty jatkoaika pelattavaksi voittajan selville saamiseksi)

Varsinaisella peliajalla voittanut joukkue saa kolme pistettä ja hävinnyt nolla pistettä.  Ottelun ollessa tasan varsinaisen peliajan jälkeen sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, saavat molemmat joukkueet tasapelistä yhden pisteen, jatkoajalla maalin tehnyt joukkue saa lisäksi yhden lisäpisteen. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen, jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Jos jatkoajalla ei ratkaisevaa maalia synny, suoritetaan voittajan selvittämiseksi voittomaalikilpailu. Voittomaalikilpailun voittaja saa lisäpisteen.

3. Järjestys sarjataulukossa (muut kuin karsintasarjat joissa pelataan seuraavan kauden sarjapaikoista)

Tasapisteiden sattuessa ratkaisee järjestyksen sarjataulukossa koko sarjan maaliero (tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus).

Jos maaliero on sama, ratkaisee järjestyksen tehtyjen maalien lukumäärä. Jos tehtyjen maalien lukumäärä on sama, ratkaisee järjestyksen joukkueiden sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden tulos (Pisteet, maaliero, tehdyt maalit jne.).

Mikäli tilanne on edelleen tasan, on vähemmän rangaistusminuutteja sarjassa saanut joukkue paremmalla sijalla.

4. Keskinäisen paremmuuden ratkaiseminen sarjapaikasta pelattaessa

Mikäli sarjan päätyttyä tulosten perusteella jaetaan kaikkien joukkueiden seuraavan kauden sarjapaikka (kauden viimeiset ottelut pelattu, ei jatkokarsintaa eikä muita otteluita kenelläkään jäljellä) ja kaksi tai useampia joukkueita on tasapisteissä siten että yksi tai useampi joukkue pääsee seuraavaksi kaudeksi ylemmälle sarjatasolle, ratkaistaan tasapisteissä olevien joukkueiden osalta paremmuus tällaisessa tapauksessa seurojen kyseisessä sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden perusteella. Paremmuus keskinäisissä otteluissa määräytyy ensisijaisesti keskinäisten otteluiden pisteiden perusteella. Jos pisteet ovat tasan, ratkaisee keskinäisten otteluiden maaliero, jos sekin on tasan, ratkaisee tehtyjen maalien määrä. Mikäli keskinäisten otteluiden paremmuutta mitattaessa kaikki on tasan, ratkaistaan sarjasijoitus uusintaottelulla. Uusintaottelun kotietu määräytyy koko sarjan tulosten perusteella.

 

7.7.               Tulostiedotus

Valtakunnallisista sarjoista sekä liiton erikseen määräämistä otteluista on järjestävän seuran ilmoitettava pyydetyt tiedot tulostiedotukseen sarjan järjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti.

 

7.8.               Mediaoikeudet

  1. Kaikkien liiton järjestämien sarjojen mediaoikeudet kokonaisuudessaan kuuluvat liitolle. Liitto sopii kaikki mediaoikeussopimukset kaikkien järjestämiensä sarjojen osalta. Seura tarvitsee aina luvan liitolta liikkuvan kuvan lähettämiseen kotiotteluistaan. Lupa myönnetään enintään yhdeksi kaudeksi kerrallaan.
  2. Suomi-sarjan, Naisten Liigan, U20 SM-sarjan, U18- ja U16 SM-sarjatasojen sekä U20-, U18- ja U16 Mestiksen kaikki ottelut on kuvattava.
  3. U20 SM-sarjan, U18- ja U16 SM-sarjan sekä Naisten Liigan joukkueet velvoitetaan tallentamaan kuvaamansa sarjaottelut liiton osoittamaan paikkaan ottelua seuraavan vuorokauden loppuun mennessä.

 

7.9.               Otteluiden talous

Kaikissa otteluissa talous on 100 % - 0 %. Järjestävä seura saa ottelusta kaikki tulot ja huolehtii kaikista ottelun järjestämisestä ja pelaamisesta aiheutuvista kuluista. Vieraileva joukkue maksaa omat kulunsa.

 

7.10.             Lääkäri ja ensiapu

Mestiksen ja U20 SM-sarjan (ja näiden karsinnoissa) otteluissa on lääkärin läsnäolo pakollinen.

Muissa sarjoissa on lääkärin tai ensiapukoulutuksen saaneen henkilön läsnäolo pakollinen. Kotijoukkue velvoitetaan korvaamaan lääkärin / ea-taitoisen henkilön puuttumisesta seuranneet välittömät kulut tositteita vastaan siltä osin, kun pelaajan vakuutus ei niitä korvaa. Sanktiot tällaisen henkilön puuttumisesta on määritelty liittovaltuuston vahvistaman sanktiotaulukon mukaan.

Ottelussa pelaava pelaaja ei voi olla samanaikaisesti tämän sääntökohdan tarkoittama ensiapukoulutuksen saanut henkilö.

 

7.11.             Ottelusiirrot

Sarjan järjestäjä voi koska tahansa siirtää minkä tahansa ottelun pakottavista syistä ilman joukkueiden suostumusta. Valtakunnallisten sarjojen järjestäjän määräämiä ottelupäiviä ei muuteta ilman sarjan järjestäjän lupaa.

Ottelusiirtoon voi sarjan järjestäjä antaa anomuksesta luvan erityisistä syistä. Ottelusiirto voi tapahtua ainoastaan molempien seurojen suostumuksella (ao. sarjassa pelaavan joukkueen johtaja). Siirtoanomus on tehtävä kirjallisesti.

Valtakunnallisten sarjojen ottelusiirroista päättää sarjan järjestäjä.

Sarjan järjestäjän hyväksymästäottelusiirroista on ottelun järjestäjän välittömästi ilmoitettava kirjallisesti / sähköisesti vierailevalle joukkueelle, erotuomareille ja toimitsijoille. Mikäli henkilökohtaista yhteydenottoa ei voida tehdä, on ilmoitusvelvollisuuden omaavan tahon varmistettava, että ilmoitus on mennyt perille.

1. Maajoukkue- ja kartoitustapahtumat

Seura on oikeutettu anomaan siirtoa sarjaotteluun, jos joukkueen pelaajista kolme (3) tai enemmän on valittu maajoukkue- tai kartoitustapahtumaan.

 

7.12.              Karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat

Jatkoerä ja ottelunvoittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) karsinta- ja playoff -ottelussa

Ennen ensimmäistä jatkoerää pidetään ottelun sarjatason mukainen erätauko ja kenttä kunnostetaan. Ennen jatkoerän alkua vaihdetaan kenttäpuoliskoja.

Ulkona pelattavissa otteluissa jatkoerän puolivälissä joukkueet vaihtavat kenttäpuoliskoja ilman erätaukoa, halliotteluissa kenttäpuoliskoja ei vaihdeta jatkoerän puolivälissä.

1. Mestis ja Suomi-sarja

Mikäli Mestiksessä ja Suomi-sarjassa pudotuspeli virallisen peliajan jälkeen on tasan, pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 min. pituisin jatkoerin. Mestiksessä erätauko ennen jatkoerien aloittamista ja jatkoerien välillä on 15 minuuttia.

Mestiksessä ja Suomi-sarjassa jatkoerät pelataan 5-5 vastaan (rangaistukset voimassa) siihen asti, kunnes toinen joukkue tekee maalin. Maalin tehnyt joukkue on ottelun voittaja.

Mestiksen ja Suomi-sarjan karsintaottelut (jos pelataan ottelupareina eikä sarjana) pelataan myös tässä mainitulla tavalla.

2. U20 SM-sarja

U20 SM-sarjan villi kortti –kierroksella, puolivälierä- ja välieräotteluissa sekä pronssiottelussa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 5-5 vastaan maalista poikki –periaatteella.

Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition).

U20 SM-sarjan loppuotteluissa pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 min. pituisin jatkoerin. Loppuotteluiden jatkoerät pelataan 5-5 vastaan (rangaistukset voimassa) siihen asti, kunnes toinen joukkue tekee maalin. Loppuottelut pelataan aina eri päivinä kuin kotijoukkueen seuran SM-Liigajoukkueella on kotiottelu.

3. Muut sarjat

Muissa sarjoissa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 5-5 vastaan maalista poikki –periaatteella.

Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition).

 

7.13.             Jatkoajat

Pelataan kansainvälisen sääntökirjan mukaisesti:

  • Ennen jatkoaikaa pidetään max. 3 minuutin tauko.
  • Kaikissa sarjoissa pelataan 3-3 vastaan.
  • Joukkueet eivät vaihda päätyä jatkoajalle (sama kuin 3. erässä)

 

7.14.            Voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition)

Jos pudotuspeli tai karsintaottelu päättyy tasan maalista poikki -jatkoeränkin jälkeen, suoritetaan voittajan selvittämiseksi voittomaalikilpailu. Mestiksen ja Suomi-Sarjan pudotuspeleissä ja karsintaotteluissa ja U20 SM-sarjan ratkaisevissa loppuotteluissa ei voittomaalikilpailua järjestetä.

Voittomaalikilpailussa noudatetaan kansainvälisiä (sääntökirja) sääntöjä seuraavin poikkeuksin:

  • Voittomaalikilpailussa lauotaan viidellä parilla. Mikäli ratkaisua ei ole syntynyt jatketaan pari kerrallaan siten että aloitusvuoro vaihtuu kuudenteen pariin
  • Kaikki laukaukset ammutaan samaan päätyyn. Erotuomari päättää heti jatkoajan/-erän päättymisen jälkeen kumpaan päätyyn voittomaalikilpailu suoritetaan ja ilmoittaa siitä pöytäkirjan pitäjälle.
  • Jäätä ei kunnosteta.
  • Vierasjoukkue aloittaa voittomaalikilpailun (ei arvota).

 

7.15.             Paras kahdesta- pelattavien playoff- tai karsintaotteluiden ratkaisumallit

Mikäli sarjamääräyksissä on päätetty pudotuspelien tai karsintaotteluiden pelaamisesta paras kahdesta -järjestelmällä, ratkaistaan voittaja seuraavasti:

1. Pisteet (ottelut pelataan ilman jatkoaikoja tai VL-kilpailuja 2 pisteen otteluina)

2. Jatkoerä ja ottelun voittomaalikilpailu toisen osaottelun jälkeen

Jos toisessa ottelussa pelataan jatkoerä, pelataan se 5-5 vastaan. Toisen osaottelun lopussa käynnissä olevat 2 ja 5 min. rangaistukset loppuvat jatkoerään mennessä. Jos pelaajalla on käytösrangaistuksen kärsiminen kesken, hän kärsii sen loppuun ennen kuin voi pelata jatkoerässä. Jos pelaaja on saanut pelirangaistuksen tai ottelurangaistuksen, ei pelaaja voi osallistua jatkoerään eikä voittomaalikilpailuun. Jatkoerä pelataan kokonaisuudessaan (ei maalista poikki –periaatteella). Jos jatkoerän jälkeen tilanne on edelleen tasan, ratkaistaan voittaja voittomaalikilpailulla.

3. Kotietu

Sarjassa paremmin sijoittunut saa valita aloittaako ottelut kotona vai vieraissa.

 

7.16.             Erityissäännöt U11-U12 sarjoissa

1. Taklaaminen U12- ja nuoremmat juniorit

Rangaistus tuomitaan seuraavasti:

Pieni rangaistus (1 min), tai vastustajan loukkaantuessa iso rangaistus ja pelirangaistus tai ottelurangaistus erotuomarin harkinnan mukaan, tuomitaan vastustajan taklaamisesta,

  • kun loukkaantumisvaara on ilmeinen.
  • kun taklataan vauhdilla laitaa vasten kentältä päin lähestyen.
  • kun taklataan selvästi vastustajan liikeradasta poikkeavasta suunnasta takaa, sivusta tai edestä lähestyen.

Rangaistusta ei tuomita,

  • kun luistellaan laidansuuntaisesti, taklattavan pelaajan ollessa kiinni laidassa ja taklataan pelaajaa samansuuntaisella liikeradalla
  • kun puolustava pelaaja ja hyökkäävä pelaaja liikkuvat samansuuntaisesti, vaikka rintamasuunnat ovatkin vastakkaiset ja puolustava pelaaja taklaa ns. 1 vastaan 1 –tilanteessa vastustajan hyökkääjäpelaajan ns. lantio- tai hartiataklauksella

Säännön rikkominen merkitään pöytäkirjaan ´sääntöjen vastainen taklaus´ numeroinnin mukaan. Jos taklattu pelaaja loukkaantuu, tuomitaan 5 min ja pelirangaistus tai ottelurangaistus erotuomarin harkinnan mukaan.

U12- ja nuoremmissa junioreissa selkään taklauksesta sekä päähän kohdistuneesta taklauksesta seuraa automaattisesti 5 min. ja pelirangaistus ja jos vastustaja loukkaantuu, suoraan ottelurangaistus.

2. Mailalla suoritettu, vartaloon kohdistuva häirintä on kielletty

Mailalla ei saa ahdistaa vastustajaa vartaloon vyötärötason yläpuolelta. Säännön rikkominen merkitään pöytäkirjaan "huitominen" numeroinnin mukaan. Jos vastustaja loukkaantuu, tuomitaan vähintään 5 min ja pelirangaistus.

3. Tasapuolinen peluuttamispakko

Kaikkia pöytäkirjaan merkittyjä pelaajia on peluutettava ottelussa tasapuolisesti (= pelaajilla on ottelun päätyttyä muutaman vaihdon tarkkuudella yhtä monta käyntikertaa kentällä. Erikoistilanteet voivat vaikuttaa pelattujen vaihtojen määrään.)

Pelaajia voidaan peluuttaa esim. seuraavasti:

  • 10 pelaajaa -> kaksi viisikkoa
  • 11 – 12 pelaajaa -> kaksi kuusikkoa tai kaksi ketjua ja kolme puolustajaparia tai kaksi keskushyökkääjää, kaksi puolustajaparia ja kolme laitahyökkääjäparia
  • 13 pelaajaa -> kolme hyökkäysketjua ja kaksi puolustajaparia
  • 14 pelaajaa -> kolme hyökkäysketjua ja viisi puolustajaa
  • 15 pelaajaa -> kolme viisikkoa

Jos joukkueen pelikokoonpano on alle 10 kenttäpelaajaa, tulee pelivuoroja kierrättää mahdollisimman tasapuolisesti.

Joukkueen tulee vaihtaa pelaajiaan yllä mainitulla kierrätysjärjestyksellä aina, kun vaihto suoritetaan. Jäähyistä aiheutuneissa vajaalukuisuuksissa tulee jokaisen pelaajan olla vuorollaan pois kentältä.

4. Ottelun kestoaika

Ottelun kokonaiskestoajan määrittelee sarjan järjestäjä.

4.1. Toimintaohje jos ottelun peliaika täyttyy ennen pelivuoron päättymistä tai pelissä syntyy 15-maalin ero

Jos otteluvuorosta jää varsinaisen peliajan päätyttyä aikaa,pelataan ottelu/jäävuoro loppuun. Tavoitteena on saada pelaajille pelivuorosta paras mahdollinen hyöty. Pöytäkirjan pitoa jatketaan, mutta pöytäkirjaan ei merkitä varsinaisen peliajan loppumisen jälkeen syntyneitä maaleja. Muilta osin pöytäkirja täytetään normaalisti ja esim. mahdolliset rangaistukset kirjataan pöytäkirjaan.

Mikäli jossakin vaiheessa ottelun aikana syntyy 15:n maalin ero, ei pöytäkirjaan merkitä 15:n maalin eron jälkeen syntyneitä maaleja. Peli pelataan loppuun muuten normaalisti.

5. Vaihtaminen pitkän kiekon jälkeen

Pitkän kiekon tehnyt joukkue saa vaihtaa kenttäpelaajat pitkää kiekkoa seuranneella katkolla.

6. Pienet rangaistukset

Pienen rangaistuksen kestoaika on yksi (1) minuutti. Rangaistuksen päätyttyä rangaistu pelaaja menee vaihtoaitioonsa, ellei ole hänen pelivuoronsa. 

7. Isot rangaistukset (5+PR tai OR)

Ison rangaistuksen (5+PR tai OR) saanut pelaaja poistetaan ottelusta loppuajaksi.  Joukkue pelaa 5 minuutin ajan vajaalukuisena, mutta rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta. Kun 5 min. rangaistus on kulunut loppuun, laittaa rangaistun pelaajan joukkue seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan.

8. Käytösrangaistukset

Kenttäpelaajan käytösrangaistuksen päätyttyä pelaaja ottaa oman paikkansa peluutusjärjestyksessä.

9. Sijaiset rangaistusaitiossa

Sijaista ei laiteta rangaistuaitioon missään tapauksissa (mm. 1+10, 5+PR, OR, mv- tai joukkuerangaistukset), vaan rangaistuksen päätyttyä rangaistun pelaajan joukkue laittaa kentälle seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan.

10. Pitkä kiekko

Alivoimalla tehty pitkä kiekko vihelletään ja aloitus suoritetaan pitkän kiekon tehneen joukkueen puolustusalueelta. Pelaajien vaihtaminen on sallittu pelikatkolla.

 

7.17.             Erityissäännöt D-Juniorien sarjoissa

1. Sijaiset rangaistusaitiossa

Sijaista ei laiteta rangaistuaitioon missään tapauksissa (mm. 2+10, 5+PR, OR, mv- tai joukkuerangaistukset), vaan rangaistuksen päätyttyä rangaistun pelaajan joukkue laittaa kentälle seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan.

2. Isot rangaistukset (5+PR tai OR)

Ison rangaistuksen (5+PR tai OR) saanut pelaaja poistetaan ottelusta loppuajaksi.  Joukkue pelaa 5 minuutin ajan vajaalukuisena, mutta rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta. Kun 5 min. rangaistus on kulunut loppuun, laittaa rangaistun pelaajan joukkue seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan.

 

7.18.             Erityissäännöt Mestiksessä ja U20 SM-sarjassa

1. Tekninen aikalisä        

Mestiksessä pidetään varsinaisella peliajalla jokaisessa erässä yksi max. 50 s. pituinen tekninen aikalisä.

2. Jääkiekkomaali

Joustavien maalin kiinnitystappien käyttö on pakollista Mestiksessä ja U20 SM-sarjassa.

3. Rajoituksia ottelurangaistuksen tuomitsemiseen

Mestiksessä ja U20 SM-sarjassa ottelun erotuomaristo tuomitsee jäällä kaikki ne tilanteet vain 5+ PR:ksi, jotka sääntöjen mukaan mahdollistavat 5+ PR:n tai OR tuomitsemisen.

Ottelurangaistusta ei tuomita koskaan, vaikka se olisi sääntökirjan mukaan ainoa mahdollinen tuomio eli potkusta, päällä iskemisestä, pelaaja koskettaa katsojaa tai tekee minkä tahansa etnisen loukkauksen käsillä tai verbaalisesti.  Ko. rikkeistä tuomitaan 5 + PR. Erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisesta tuomitaan PR.

 

7.19.             Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa

1. Erotuomarimäärät     

Erotuomarimäärät valtakunnallisissa sarjoissa on määritelty erillisessä taulukossa kohdassa ”Sarjoja koskevat määräykset”.

Koulutus- tai kokeilumielessä voidaan käyttää kolmen tai neljän tuomarin järjestelmää Erotuomarivaliokunnan antamien ohjeiden mukaisesti myös kahden tuomarin sarjoissa.

2. Viralliset toimitsijat

Seuraavat erotuomarikortilliset toimitsijat ovat pakollisia sarjoittain:

 

Mestis                                Sähköisen pöytäkirjan pitäjä, tulostaulun hoitaja / ajanottaja, rangaistusaition valvojat

Nuorten SM-liiga                Sähköisen pöytäkirjan pitäjä sekä vähintään yksi (1) muussa tehtävässä toimiva toimitsija (vähintään 2 erotuomari-kortillista toimitsijaa)

Suomi-Sarja                       Sähköisen pöytäkirjan pitäjä

 

Muissa sarjoissa toimivat kaikissa toimitsijatehtävissä seuratoimitsijat, ellei sarjan järjestäjä toisin määrää.

 

7.20.             Erityissäännöt harrastekiekossa

HARRASTE- JA SENIORISÄÄNNÖT

1. Yleistä

Harraste- ja seniorisarjoissa pelataan IIHF:n voimassa olevilla pelisäännöillä sekä voimassa olevin SJL:n kilpailusäännöin. Alla olevat säännöt ovat lisäksi voimassa kaikissa SJL:n alaisissa harraste- ja seniorijoukkueiden otteluissa. Jokaisella pelaajalla on oltava voimassaoleva SJL:n pelipassi voidakseen osallistua SJL:n järjestämään sarjatoimintaan.

2. Varusteet

Kypärät ja kasvosuojukset

Ainoastaan jääkiekkoon tarkoitetut kypärät ovat sallittuja. Kaikki kypärät tulee olla kiinnitetty asianmukaisesti. Kypärän tulee olla CE-hyväksytty. Aikuisten sarjoissa (myös harraste- ja seniorisarjat) pelaavien on iästä riippumatta käytettävä aina vähintään visiiriä.Liitto suosittelee kaikille kokokasvosuojuksen käyttöä.

Kaulasuojat

Kaulasuojat ovat pakollisia.

Maalivahdin varusteet

Harraste- ja seniorisarjoissa saa pelata kaikilla maalivahdeille valmistetuilla varusteilla, jotka täyttävät sääntökirjan 2002-2006 vaatimukset.

3. Lyöntilaukaus

Lyöntilaukaus on kielletty. Lyöntilaukauksen raja on kiekon lyönti jäästä kohotetulla mailalla. Lyöntilaukauksesta tuomitaan pieni rangaistus. Mikäli pelaaja hämää ja on tekevinään lyöntilaukauksen, peli katkaistaan ja aloitus siirretään rikkoneen joukkueen puolustusalueen aloituspisteelle.

4. Taklaaminen, laitataklaus, selästä taklaaminen, päähän kohdistuvat taklaukset, keihästäminen ja mailan päällä lyöminen

Taklaukset on kielletty. Kiilaaminen on sallittu, määräävä tekijä on sama luistelusuunta.

Laitataklauksesta, selästä taklaamisesta ja päähän kohdistuvista taklauksista tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan minimissään iso rangaistus (5 min.) ja pelirangaistus (20 min.) tai ottelurangaistus (25 min.). Jos vastustaja loukkaantuu, tuomitaan ottelurangaistus (25 min).

Keihästämisestä ja mailan päällä lyömisen yrityksestä tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan minimissään iso rangaistus (5 min.) ja pelirangaistus (20 min.) tai ottelurangaistus (25 min.). Jos keihästäminen tai mailan päällä lyönti osuu vastustajaan, tuomitaan ottelurangaistus (25 min).

5. Pienet rangaistukset

Pienen rangaistuksen suuruus on 2 min (tehokas peliaika) tai 3 min. (suoraa aikaa). Jos pelaaja saa ottelussa kolmannen pienen rangaistuksen, hänet poistetaan kyseisestä ottelusta. Pelaajan saaman kolmannen pienen rangaistuksen kärsii joku muu saman joukkueen kenttäpelaaja. Pelaaja saa osallistua normaalisti seuraavaan otteluun. Rangaistuksia, jotka on annettu säännön ”Pelin viivyttäminen – kiekko katsomoon” nojalla ei lueta tähän määrään, eikä myöskään tilannetta, jossa sääntörikkomus johtaa rangaistuslaukaukseen.

6. Käytösrangaistukset (10 min.)

Jos pelaaja saa ottelussa käytösrangaistuksen (10 min.), saa pelaaja valita poistuuko hän ottelusta vai jääkö kärsimään rangaistustaan rangaistusaitioon. Jos pelaaja valitsee poistumisen, ei hän voi enää palata ko. otteluun ja hänen on poistuttava pukuhuoneeseen.

Käyttäytymisrangaistuksista (10 min.) seuraa automaattisesti seuraavan sarjaottelun pelikielto.

7. Isot rangaistukset, peli- ja ottelurangaistukset

Ison rangaistuksen suuruus on 5 min (tehokas peliaika) tai 8 min. (suoraa aikaa). Ison rangaistuksen (5/8 min) saanut pelaaja saa automaattisesti pelirangaistuksen (20 min).

Pelirangaistuksen (20 min) tai ottelurangaistuksen (25 min) saanut pelaaja poistetaan ottelusta. OR aiheuttaa myös 5:n minuutin vajaalukuisuuden. OR tai PR tapauksessa rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta. Kun 5 min. rangaistus on kulunut loppuun, laittaa rangaistun pelaajan joukkue korvaavan pelaajan kentälle. Jos pelaajalle tuomitaan pelirangaistus, on hän automaattisesti pelikiellossa seuraavassa sarjaottelussa. Kurinpitäjä voi määrätä tilanteesta myös pidemmän pelikiellon.
Ottelurangaistuksen saanut pelaaja on automaattisesti pelikiellossa, kunnes kurinpitoelin on tehnyt asiassa päätöksen ja määrännyt pelikiellon pituuden.

8. Yhtäaikaiset rangaistukset

Kaikki yhtäaikaiset samansuuruiset rangaistukset korvataan, eli peliä pyritään pelaamaan mahdollisimman monella pelaajalla kentällä.

9. Maalivahdin rangaistukset

Jos joukkueella on vain yksi maalivahti ja hänelle tuomitaan ottelussa pelirangaistus, saa rikkonut maalivahti pelata ottelun loppuun. Jos ainoa maalivahti saa ottelurangaistuksen, maalivahti poistetaan ja joukkue saa pukea tilalle yhden kenttäpelaajan. Jos ainoa maalivahti loukkaantuu, saa hänen tilalleen pukea yhden kenttäpelaajan.

10. Pitkä kiekko

Molemmat joukkueet saavat vaihtaa pelaajia vapaasti pitkän kiekon jälkeen.

 

Palaa alkuun

 

8.              OTTELUT

 

Ennen ottelua: 

 

8.1.               Ottelut

Ottelut ovat joko liiton virallisia sarjaotteluita tai harjoitusotteluita. Otteluiden keskinäinen tärkeysjärjestys on se, että yhteensattumien tapahtuessa pelaajien on ensisijaisesti pelattava maaottelut, toiseksi liigaottelut, kolmanneksi liiton ottelut ja neljänneksi seuran järjestämät ottelut.

 

8.2.               Harjoitusottelut ja turnaukset

Turnaus on harjoitusottelutapahtuma, johon osallistuu useampi kuin kolme eri seurojen joukkuetta ja joka pelataan samalla tai vierekkäisillä kentillä. Turnaukselle on tyypillistä normaalia lyhyemmät peliajat ja turnauksissa usein pelataan erillinen loppuottelu. Ns. pelitällit, joissa 2-3 eri seuran joukkueita kohtaavat samassa hallissa ja pelaavat harjoitusottelut keskenään eivät ole turnaustapahtuma.

 

8.3.               Luvat

1. Turnausluvat

Kaikkiin turnauksiin (juniorit ja seniorit) on anottava turnauslupa paikalliselta Jääkiekkoliiton alueelta. Lupa on anottava liiton ohjeiden mukaisesti. Turnausluvan anomisen yhteydessä on toimitettava turnauksen säännöt.  Mahdolliset poikkeukset voimassa oleviin sääntöihin hyväksyy luvan myöntävä taho. Turnauslupia ei myönnetä sille ajalle, jona liiton sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa, jolloin tapauskohtaisesti lupa on mahdollista saada.
Joukkue ei saa osallistua myöskään ulkopuolisen tahon järjestämään turnaukseen sarjakauden aikana vaan ainoastaan sarjatauolla (joulutauko, ennen ja jälkeen sarjatoiminnan syksyllä ja keväällä) tahi talvilomalla helmi-maaliskuussa paikkakunnasta riippuen.

2. Kansainväliset otteluluvat

Liiton jäsenseura, joka haluaa pelata ottelun ulkomailla tai kotimaassa IIHF:n alaisen ulkomaisen seuran kanssa, on kirjallisesti haettava liitolta ottelulupaa viimeistään 14 vrk ennen ottelua.Tämän jälkeen lupa-anomus käsitellään vain kaksinkertaisella anomusmaksulla. Suomeen saapuvalla joukkueella on oltava oman maansa liiton lupa ennen kuin liitto myöntää otteluluvan. Kansainvälinen ottelulupa on toimitettava paikalliselle erotuomarikerholle, jotta otteluun voidaan nimetä erotuomarit. Ilman lupaa ei erotuomareita nimetä. Ottelu IIHF:n kuulumattoman joukkueen kanssa on sallittu vain IIHF:n ja liiton luvalla.

Kansainvälisen otteluluvan haku-aikataulu:

a. Sarjat, joihin ilmoittaudutaan 15.5. mennessä:

Kansainvälinen ottelulupa 1.8.-31.12. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 15.5. mennessä.

Lupa 1.1. – 1.4. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 15.11. mennessä. Tämän jälkeen kotimaiselle joukkueelle ei myönnetä kansainvälistä ottelulupaa ulkomaille matkustamiselle sille ajalle, jolloin liiton sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa. Kansainvälistä ottelulupaa ei myönnetä lopputurnausten/pudotuspelin ajalle missään olosuhteissa.

b. Sarjat, joihin ilmoittaudutaan 15.8. mennessä:

Kansainvälinen ottelulupa 1.8.-31.12. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 15.8. mennessä (1.8. – 1.9. olevat tapahtumat, haettava viimeistään 2 viikkoa ennen tapahtumaa).

Lupa 1.1. – 1.4. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 15.11. mennessä.  Tämän jälkeen kotimaiselle joukkueelle ei myönnetä kansainvälistä ottelulupaa ulkomaille matkustamiselle sille ajalle, jolloin liiton sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa. Kansainvälistä ottelulupaa ei myönnetä lopputurnausten/pudotuspelin ajalle missään olosuhteissa.

 

8.4.               Otteluissa noudatettavat säännöt

1. Kotimaiset ottelut

Kaikissa otteluissa on noudatettava joko liigan (liigan ja sen seurojen järjestämät ottelut) tai liiton (muut) kilpailu- ja pelisääntöjä (IIHF).

2. Kansainväliset ottelut

Kansainvälisissä otteluissa on noudatettava IIHF:n sääntöjä. Suomessa pelattavissa D-G –juniorien kansainvälisissä otteluissa on käytettävä Suomessa voimassa olevia ikäluokan kilpailusääntöjä.

3. Erotuomarien päätökset

Erotuomarien päätökset ottelussa ovat lopullisia eikä niitä voi muuttaa.

 

8.5.               Ottelupöytäkirja ja kokoonpanot

Virallisissa otteluissa sekä harjoitusotteluissa on tehtävä pöytäkirja.

Pöytäkirjaan laitettavien pelaajien pelaajaluettelo sekä joukkueen toimihenkilöiden luettelo on vahvistettava ennen ottelua joukkueenjohtajan/vastuuhenkilön sekä ottelupöytäkirja ottelun jälkeen erotuomareiden ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoituksella tai muulla liiton määrittelemällä tavalla (sähköinen allekirjoitus/tunnistautuminen). Pelaajaluettelossa tai ottelupöytäkirjassa ei saa olla yhtään sellaista pelaajaa tai toimihenkilöä, joka ei ole ottelupaikalla valmiina pelaamaan/toimimaan ottelussa. Pelaajan tulee olla puettuna pelivarusteisiin ja oltava pelaajapenkillä. Mikäli pelaaja esim. loukkaantuu alkulämmittelyssä eikä pysty pelaamaan ko. ottelussa, on pelaaja poistettava pelaajaluettelosta ja ottelupöytäkirjasta. Ottelupöytäkirjassa/pelaajaluettelossa joukkueen ja toimihenkilöiden kokoonpanon vahvistavalla henkilöllä on oltava voimassaoleva SJL:n toimihenkilörekisteröinti, ja hän vahvistaa, että pöytäkirjaan/pelaajaluetteloon merkityt pelaajat ovat edustuskelpoisia kyseisessä ottelussa. Kotijoukkue/seura säilyttää alkuperäisen pöytäkirjan (jos pöytäkirjaa ei ole sähköisesti/tunnistautumalla vahvistettu) ja on velvollinen toimittamaan sen sarjan järjestäjälle pyydettäessä.

Ottelupöytäkirjaan on merkittävä pelaajat (max. 19 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia), joukkueen toimihenkilöt sekä täytettävä kaikki ottelutapahtumia koskevat merkinnät sekä maalivahtien torjunnat.

Pelaajan / toimihenkilön ollessa peli- tai toimintakiellossa liiton tulospalvelujärjestelmässä, ei häntä saa lisätä kokoonpanoon ilman, että pelioikeus on varmistettu liitosta. Tarkistus tulee tehdä virka-aikana. Pelaaja/toimihenkilö on edustuskelvoton ko. ottelussa

Tämän lisäksi Mestiksessä, U20-nuorten SM-sarjassa ja niiden karsinnoissa on tehtävä lisäksi sarjan järjestäjän määräämät muut tilastot.

Pelaajan katsotaan pelanneen sellaisessa ottelussa, jonka pöytäkirjaan hänet on merkitty.

 

1. Pöytäkirjasta puuttuva pelaaja

Pöytäkirjasta unohtuneen edustuskelpoisen pelaajan nimen voi lisätä pöytäkirjaan ottelun kestäessä erotuomarin vahvistuksella muissa sarjoissa paitsi Mestis ja U20 SM-sarja. Erotuomarin on tehtävä lisäyksestä raportti sarjan järjestäjälle.

2. Ulkomaalaiset pelaajat

Joukkueessa voi pelata rajattomasti ulkomaalaisia pelaajia.

3. Maalivahtien vaihto

Mestiksessä, Suomi-sarjassa, Naisten Liigassa, U20 SM-sarjassa sekä U18- ja U16 SM-sarjassa ja niiden karsinnoissa noudatetaan pelisääntöjä.
Mikäli muissa sarjoissa joukkueella on puettuna vain yksi maalivahti, sallitaan ainoan maalivahdin ollessa estynyt pelaamaan max. 10 minuutin pukeutumis-/lämmittelyaika kenttäpelaajan pukemiseksi maalivahdiksi..

 

8.6.               Ottelun järjestäminen

Järjestävä seura vastaa ottelun järjestämiseen liittyvistä kaikista toimenpiteistä.

Järjestävän seuran tulee varmistua siitä, että tarvittavat vakuutukset tapahtuman järjestämiseksi ovat voimassa.

1. Järjestyksenpito

Järjestävä seura on vastuussa siitä että ottelussa noudatetaan SJL:n voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Muussa tapauksessa joukkue voi menettää kotikenttäoikeutensa tai määrätä pelattavaksi kotiottelut ns. suljetuin ovin.

2. Alkoholi ja tupakkavalmisteita koskevat säännöt

Tupakkavalmisteiden (mm. nuuska) ja alkoholituotteiden käyttö pelaajille ja toimitsijoille tarkoitetuissa tiloissa on kielletty. Juniorisarjojen otteluissa tai harjoituksissa joukkueet eivät saa mainostaa alkoholijuomia.

Aikuisten sarjoissa pelaavien alle 18-vuotiaiden pelaajien peliasuissa tai alle 18-vuotiaiden erotuomareiden tai muiden toimitsijoiden asuissa ei saa mainostaa alkoholijuomia.

3. Pelikello

Pelikelloa voi käyttää alhaalta ylöspäin muissa sarjoissa kuin Mestis ja U20 SM-sarja.

 

8.7.               Seuratoimitsijat

Muissa kuin liiton määräämissä virallisissa erotuomarikortin vaativissa toimitsijatehtävissä voi seura käyttää omia seuratoimitsijoitaan. Seuratoimitsijoiden koulutuksesta vastaa seura. Seuran toimitsijavastaavien koulutuksesta vastaa liitto.

Liitto voi velvoittaa seuran käyttämään virallisia toimitsijoita, mikäli seuratoimitsijoiden työskentelyssä havaitaan selkeitä puutteita tai epäurheilijamaista käytöstä.

 

8.8.               Vierailevan joukkueen velvollisuudet

Vierailevan joukkueen on riittävän ajoissa ilmoitettava joukkueensa kokoonpano.

Epävarmojen olosuhteiden vallitessa on vierailevan joukkueen ilmoitettava lähtöaikansa ja matkustustapansa järjestäjälle.

 

8.9.               Ottelupaikka

Jos ottelupaikaksi ilmoitettu kenttä ei määrättynä peliaikana ole kunnossa, ja paikkakunnalla on toinen pelikelpoinen kenttä, on ottelu pelattava tällä kentällä.

 

8.10.             Ottelun alkamisaika

Nuorten ja juniorisarjojen matkaottelut on aloitettava perjantaita ja lauantaita lukuun ottamatta viimeistään klo 20.00 elleivät joukkueet muuta sovi. Alkamisaika on aina määriteltävä siten, että vierasjoukkue ehtii otteluun saman vuorokauden aikana eikä tarvitse lähteä matkalle edellisen vuorokauden puolella. Lähtökohtaisesti vierasjoukkueen ei tarvitse lähteä matkaan ennen klo 06.00.

Mikäli ottelun alkamisaika valtakunnallisissa sarjoissa puuttuu otteluohjelmasta, on järjestävän joukkueen ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, tuomareille ja toimitsijoille ottelun alkamisaika ja pelipaikka vähintään 7 vrk ennen ottelua.

Sarjan järjestäjä voi määrätä ottelun pelattavaksi em. aikamääräyksistä poiketen.

1. Mestis

Mestiksen otteluiden alkamisajan päättää Jääkiekon Sarjaseurat ry:n hallitus.

2. U20 SM-sarja

Kaikkien pudotuspelien ja karsintaotteluiden alkamisaika on oltava klo 12.00 – 20.00 välillä. Jos U20 SM-sarjan pudotuspeleissä joukkueet eivät pääse sopuun alkamisajasta, on pudotuspelit aloitettava arkisin klo 18.30 (ellei edustusjoukkueella ole kotipeli samaan aikaan samassa hallissa) ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä klo 16.00. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä klo 16.00 tai sen jälkeen samassa hallissa samana päivänä, on U20 SM-sarjan pudotuspeli aloitettava viimeistään klo 12.00. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä alkaen viim. klo 15.55 samassa hallissa samana päivänä, on U20-nuorten SM-sarjan pudotuspeli aloitettava edustusjoukkueen ottelun jälkeen.

 

8.11.             Uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu

Olosuhteiden vuoksi uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu pelataan samalla paikkakunnalla kuin alkuperäinen ottelu. Seurojen on sovittava uusi pelipäivä viikon kuluessa ottelun peruuntumisesta.

 

8.12.             Pelipaidat

Pelipaidoissa on oltava henkilökohtainen pelinumero selässä (korkeus vähintään 25 cm) ja hihoissa (numeroiden minimikorkeus 10 cm). Hihanumeron on sijaittava olkavarressa selvästi kyynärtaipeen yläpuolella. Pelinumerot saavat olla yksi- tai kaksinumeroisia ja niiden on erotuttava selvästi paidan muista väreistä. Lisäksi Mestiksessä, Suomi-sarjassa, Naisten Liigassa, U20 SM-sarjassa sekä U18- ja U16 SM-sarjoissa on oltava pelaajan sukunimi pelipaidan selässä (kirjainten minimikorkeus 10 cm). Kotijoukkueella on oikeus valita kotiotteluihinsa pelipaitansa väri. Vierasjoukkue on velvollinen huomioimaan kotijoukkueen peliasun värin valitessaan omansa.

 

8.13.             Tieto erotuomareille ottelusta

Ottelun järjestäjän on varmistuttava siitä, että otteluun nimetyt erotuomarit ja toimitsijat ovat tietoisia tehtävästään (päivä, paikka ja alkamisaika) viimeistään 7 vuorokautta ennen ottelua.

 

Ottelun aikana:

 

8.14.             Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen

Jos pelikelpoista jäätä ei määrättynä ottelupäivänä ole paikkakunnalla, on siitä heti ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, kuitenkin viimeistään viisi (5) tuntia ennen matkustavan joukkueen lähtöaikaa.

Jos tilanne on epävakainen, ettei varmuudella voida sanoa voidaanko ottelu pelata, on ilmoitettava "varoitus" viimeistään viisi tuntia ennen vierailevan joukkueen ilmoittamaa lähtöaikaa. Järjestävä joukkue ilmoittaa lopullisen päätöksen kaksi (2) tuntia ennen vierailevan joukkueen lähtöä. Mikäli menetellään toisin, joutuu järjestävä joukkue korvaamaan vierasjoukkueen matkakustannukset.

Ottelupaikalla erotuomarit ratkaisevat lopullisesti ottelun pelaamisesta. Liitto ei vastaa peruuttamisesta aiheutuneista kuluista tai vahingoista.

Seurojen on viikon kuluessa sovittava uusi pelipäivä. Mikäli seurat eivät pääse sopuun määräajassa uudesta pelipäivästä, määrää liitto pelipäivän.

 

8.15.             Ottelun keskeyttäminen pelillisistä syistä ja kieltäytyminen pelin aloittamisesta tai jatkamisesta

Erotuomareilla on oikeus erittäin painavista syistä keskeyttää ottelu, jos he huomaavat, ettei sitä pelata sääntöjen mukaan. Ottelun keskeytyminen tästä syystä johtaa aina erilliseen kurinpitomenettelyyn. Kilpailuvaliokunta päättää ottelun lopputuloksesta/uusimisesta.

Sääntökirjan pykälien 22 ja 157 tarkoittama ottelun keskeyttäminen (kieltäytyminen ottelun aloittamisesta tai jatkamisesta) johtaa aina erilliseen kurinpitomenettelyyn. Kilpailuvaliokunta päättää ottelun lopputuloksesta/uusimisesta.

 

8.16.             Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen tai keskeyttäminen/pelikelpoinen kenttä

Jos ottelu keskeytyy tai peruuntuu ottelupaikalla äkillisen vian, esim. sähkövian, savun, jään sulamisen tai valaistuksen riittämättömyyden vuoksi tai muista kaukalon ulkopuolisista tekijöistä johtuen ja keskeytys kestää enemmän kuin yhden tunnin, on erotuomarin keskeytettävä tai peruutettava ottelu.

Kotijoukkueella on mahdollisuus järjestää tunnin aikana korvaava pelipaikka, jossa ottelua voidaan jatkaa samana päivänä ja pelata se loppuun. Tällöin ottelua jatketaan toisella pelipaikalla, vaikka keskeytys olisi pidempi kuin yksi tunti mutta enintään kaksi tuntia.

Pelipaikan vaihtumisesta päättävät ottelun erotuomarit.

Jos korvaavaa pelipaikkaa ei löydy, ottelu on keskeytettävä/peruutettava ja se pelataan myöhemmin uudestaan. Joukkueilla on enintään viikko aikaa sopia ja ilmoittaa uusintaottelun aika ja paikka sarjan järjestäjän määräämään takarajaan mennessä. Jos joukkueet eivät pääse sopuun uudesta pelipäivästä, uusintaottelun ajankohdan määrittelee sarjan järjestäjä.

Uusintaottelun kaikista järjestämiskuluista vastaa kotijoukkue. Vierasjoukkue vastaa matka- majoitus- ja ruokailukustannuksistaan. Mahdollisessa uusintaottelussa ovat edustuskelpoisia vain ne pelaajat, jotka olivat merkittynä pöytäkirjaan alkuperäisessä ottelussa.

Kilpailuvaliokunta voi miesten III-V divisioonissa, Naisten Suomi-sarjassa, U22-, U19- ja U17- ikäluokkien sarjoissa sekä U15 ja nuorempien kaikilla sarjatasoilla tapauskohtaisesti päättää, ettei ottelua pelata uudestaan ja päättää ottelun lopputuloksesta ja muista seuraamuksista.

Jos kenttä on jäämerkintöjen tai turvallisuuden osalta tai muuten puutteellisessa kunnossa liitto voi määrätä, ettei sitä käytetä kilpailutoimintaan ennen kuin puutteet on korjattu. Tällaisen puutteen korjaamista valvoo alueen kilpailu-/sarjavaliokunta.

 

8.17.             Ottelun luovutus

Mikäli joukkueessa ei ottelun alkaessa tai sen aikana ole vähintään kuutta pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti, tuomitaan joukkue hävinneeksi ko. ottelun 5-0 tai jos keskeytyshetkellä maaliero on suurempi toisen joukkueen hyväksi, jää lopputuloksesi keskeytyshetkellä oleva tilanne. Lisäksi tapaus johtaa erilliseen kurinpitokäsittelyyn. Joukkueen jatkamisesta sarjassa päätetään säännön 7.4. mukaisesti.

 

8.18.             Erätauot

Erätauoilla pelaajien verryttely jäällä on kielletty, vain pelaavat maalivahdit ja erän aloittavat kentälliset voivat tulla / jäädä erätauon jälkeen jäälle aloitusta varten, muiden pelaajien on mentävä suoraan vaihtopenkeilleen.

Erätauon pituus on ohjeellinen. Erätauon pituus voi olla lyhyempi, mikälijoukkueet ja erotuomaristo niin sopivat (ei Mestiksessä). Niissä sarjoissa, joissa erätauko on määritelty näissä säännöissä, on myös jää kunnostettava erätauon aikana. Erätauko voi olla määrättyä pidempi vain siinä tapauksessa, että olosuhteet ovat vaaralliset pelaajille ja tuomareille (esim. kaukalorakenteissa korjattavaa). Jäällä oleva vesi ei ole syy erätauon pidentämiselle. Erätaukojen maksimipituudet on mainittu sarjamääräyksissä.

 

8.19.             Musiikin soitto

Pelin käydessä tai joukkueen ottaman aikalisän aikana ei saa soittaa musiikkia.
Pelikatkolla ei saa soittaa musiikkia, jos loukkaantunut pelaaja makaa jäällä.

 

8.20.             Pelin viivyttäminen - maalin juhlinta

Mestiksen (sis. pudotuspelit ja karsinnat) otteluissa maalin tehneellä joukkueella saa olla enemmän kuin yhden vaihdon verran pelaajia juhlimassa.

Naisten Liigan, U20 SM-sarjan sekä U18- ja U16 SM-sarjojen pudotuspeleissä maalin tehneellä joukkueella saa olla enemmän kuin yhden vaihdon verran pelaajia juhlimassa

 

8.21.             Erotuomarien pukeutumistilat

Erotuomaristolle on varattava oma pukeutumistila, joka voidaan lukita ottelun ajaksi niin ettei muilla ole pääsyä ko. tilaan ottelun aikana.

 

Palaa alkuun

 

9.              VASTALAUSEET

 

9.1.               Vastalauseet

1. Vastalauseen perusteet

Vastalauseen voi tehdä seuraavista asioista:

  • Edustuskelvottomat/pelipassittomat pelaajat tai pelipassittomat toimihenkilöt

Edustuskelpoisuutta koskevasta vastalauseesta ei tarvita ilmoitusta ottelupaikalla.

  • Olosuhteet tai ottelujärjestelyt

Vastalausetta olosuhteiden tai ottelujärjestelyjen takia ei oteta käsiteltäväksi, ellei siitä ole ilmoitettu erotuomareille ja merkitty ottelupöytäkirjaan ennen ottelun alkua.

  • Pelisääntöjen vastainen tapahtuma esim. toimitsijavirhe

Vastalauseesta pelisääntöjen vastaisesta tapahtumasta pitää tehdä merkintä ottelupöytäkirjaan välittömästi ottelun jälkeen.

Vastalausetta ei voi tehdä seuraavista asioista:

  • Erotuomarin tekemistä ratkaisuista
    • maalitilanteissa
    • rangaistustilanteissa

2. Vastalauseen jättäminen

Vastalause on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava liiton kurinpitovaliokunnalle viimeistään kolmantena päivänä ottelusta klo 24.00. Vastalause toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Vastalauseen ko. ottelusta voivat tehdä vain ottelussa pelaavien/pelanneiden joukkueiden seurat.

Vastalauseessa tulee ilmetä ja siihen liittää kaikki asiat ja asiakirjat joihin vastalauseessa halutaan vedota. Erityisesti seuraavat asiat on käytävä ilmi vastalauseessa:

  • se kilpailusääntöjen tai pelisääntöjen kohta jota on rikottu
  • ko. ottelun pöytäkirja
  • edustuskelvottomuustapauksissa kaikki dokumentit joiden perusteella edustuskelvottomuus halutaan näyttää toteen (pöytäkirjat kaikista edustuskelvottomuuteen vaikuttavista otteluista, tilastot, pelaajaluettelot)

3. Vastalausemaksu

Vastalausemaksu, joka on suoritettava vastalauseen toimittamisen yhteydessä määräajan puitteissa, on kulloinkin voimassa olevan liiton julkaiseman maksutaulukon mukainen (300 euroa kaudella 2020-2021). Maksu suoritetaan liiton määrittelemälle tilille (Danske Bank FI20 8000 1602 1002 25). Maksu on suoritettava vastalauseen tekevän seuran tililtä. Jos vastalause hyväksytään, maksu palautetaan takaisin. Vastalauseen teon yhteydessä on mainittava seuran tilinumero mahdollista vastalausemaksun palautusta varten.

4. Vastalauseen käsittely

Kaikkien sarjojen vastalauseet käsittelee liiton kurinpitovaliokunta. Vastalauseen saavuttua vastalauseen kohteena olevalta taholta pyydetään kirjallinen vastine. Vastineen toimitukselle varataan aikaa enintään 72 tuntia. Vastalause voidaan käsitellä, mikäli vastinetta ei toimiteta määräajan puitteissa. Erittäin painavista syistä vastalauseen kohteena olevan pyynnöstä (pyyntö esitettävä alkuperäisen määräajan puitteissa) voidaan vastineen antamiselle myöntää lisäaikaa, kuitenkin enintään neljä vuorokautta.

5. Valitusoikeus

Kaikista vastalausepäätöksistä on valitusoikeus liittohallituksen nimeämälle valitusvaliokunnalle sekä vastalauseen tekijällä että vastalauseen kohteena olevalla huomioiden § 11.1. mukaiset rajoitukset. Valitusmaksu on kulloinkin voimassa olevan liiton julkaiseman maksutaulukon mukainen.  Maksu suoritetaan liiton määrittelemälle tilille Danske Bank FI20 8000 1602 1002 25.  Valitusmaksu palautetaan, mikäli päätös kumotaan tai muuttuu. Valituksen teon yhteydessä on mainittava seuran tilinumero mahdollista valitusmaksun palautusta varten. Valitus toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Valitus vastalausepäätöksistä valitusvaliokunnalle on tehtävä viimeistään seitsemäntenä (7) päivänä vastalausepäätöksen tiedoksi antamisesta.

Valituksessa tulee ilmetä ja siihen liittää kaikki asiat ja asiakirjat joihin valituksessa halutaan vedota. Erityisesti seuraavat asiat on käytävä ilmi valituksessa:

  • se kilpailusääntöjen tai pelisääntöjen kohta, jota on rikottu
  • ko. ottelun pöytäkirja
  • edustuskelvottomuustapauksissa kaikki dokumentit, joiden perusteella edustuskelvottomuus halutaan näyttää toteen (pöytäkirjat kaikista edustuskelvottomuuteen vaikuttavista otteluista, tilastot, pelaajaluettelot)
  • Päätöksentekoelimen päätöksessä olevat mahdolliset virheelliset menettelytavat tai kilpailusääntöjen rikkominen

Valitusten käsittelyssä on valitusvaliokunnan päätös lopullinen. Valitusvaliokunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa päätöksen urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi sen sääntöjen mukaisesti.

 

9.2.               Vastalauseratkaisut

Vastalauseen käsittelevä elin voi vastalauseen perusteella tehdä seuraavia päätöksiä:

a) Määrätä vastalauseen tehneen joukkueen voittajaksi, jolloin ottelun lopputulos on 5-0. Mikäli hyväksyttävä vastalause on voittaneen joukkueen tekemä, jää ottelun lopputulos voimaan, paitsi jos maaliero on alle viisi maalia, jolloin lopputulos on 5-0.

b) Määrätä ottelun pelattavaksi uudelleen tai määrätä pistevähennys

c) Hävinneen joukkueen vastalause voidaan hyväksyä ja jättää lopputulos voimaan.

d) Vastalauseen käsittelevä elin voi määrätä sakkoja pelaajalle, toimihenkilölle tai seuralle.

e) Pelaajille ja/tai toimihenkilöille voidaan määrätä peli- ja/tai toimintakieltoja

f) joukkueen sulkeminen sarjasta

 

Palaa alkuun

 

10.            KURINPITO

 

10.1.             Kurinpitomenettely

Jääkiekkoliiton jäsenseurat, niiden hallituksen jäsenet, seurojen toimihenkilöt, seuratoimitsijat, pelaajat, erotuomarit ja toimitsijat ovat velvollisia noudattamaan liiton kilpailusääntöjä ja niitä määräyksiä, joita kilpailusääntöjen nojalla on annettu. Pelaajat, toimihenkilöt, toimitsijat ja tuomarit ovat sitoutuneet kurinpitosääntöihin pelipassinsa lunastamalla. Tapahtuneista rikkomuksista voidaan tuomita jäljempänä mainituin perustein rangaistus.

Kurinpitomenettelyssä voidaan käsitellä kaikki kilpailu- ja pelisääntöjen vastaiset tapaukset, joissa SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen pelaaja tai toimihenkilö on osallisena, mukaan luettuna kansalliset ja kansainväliset ottelut (ml. maaottelut), ei kuitenkaan IIHF:n järjestämät ottelut ja turnaukset. Kansainvälisissä harjoitusotteluissa sattuneet tapaukset käsitellään SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen osalta. Kaikki peli- ja ottelurangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn.

 

10.2.             Asianosaisen kuuleminen

Ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa.

Kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli - tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi.

Asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus.

Mikäli kurinpidon kohteena on tapaus, josta ei ole annettu peli- tai ottelurangaistusta, on asianosaiselle aina annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.

Vastine voidaan pyytää asianomaisen seuran välityksellä

1) seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus, tai kurinpidon kohteena on tapaus, josta ei ole tuomittu ao. rangaistuksia

2) viimeistään ennen asianosaisen edustaman joukkueen seuraavaa kyseessä olevan sarjan virallista sarjaottelua, mikäli edellä mainittu asianosaisen joukkueen seuraava virallinen sarjaottelu pelataan ennen 1) kohdassa mainittua ajankohtaa. Erittäin painavasta syystä kurinpitoelin voi hyväksyä myöhemminkin tulleen ilmoituksen vastineen antamisesta.

Kurinpitoelin varaa asianosaiselle kohtuullisen ajan vastineen antamiseen. Vastineen antamisajan määräämisessä on otettava huomioon asian käsittelemiseen liittyvät pakottavat aikataululliset seikat (eri sarjoissa eri tiheydellä otteluita). Mikäli vastinetta ei toimiteta annettuun määräaikaan mennessä, voidaan kurinpitopäätös tehdä pelaajaa/toimihenkilöä kuulematta. 

Erotuomarin/virallisen toimitsijan ollessa kurinpitotoimen kohteena, on hänelle aina varattava mahdollisuus tulla kuulluksi.

10.3.             Kurinpitäjät

Kurinpitovaltaa käyttää SM-Liigan joukkueiden/pelaajien sarja- ja harjoitusotteluiden osalta liigahallitus ja Mestiksen joukkueiden/pelaajien sarja- ja harjoitusotteluiden osalta Jääkiekon Sarjaseurat ry:n hallitus.
Sarjalisenssin määräyksiin liittyvä kurinpitovalta on SJL:n lisenssikomitealla.
Epäillyissä dopingrikkomuksissa 1.1. 2021 alkaen kurinpitovaltaa käyttää voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.”

Muiden sarjojen joukkueiden, pelaajien ja toimihenkilöiden sarjaotteluiden, harjoitusotteluiden ja pudotuspelien/lopputurnausten osalta kurinpidosta vastaa kyseisen joukkueen/pelaajan sarjatason/ikäluokan kurinpitäjä.

Kun määrättävä rangaistus pelaajalle / toimihenkilölle on enemmän kuin 6 ottelun peli- tai toimintakielto, käsittelyn suorittaa SJL:n kurinpitovaliokunta kaikissa sarjoissa pois lukien Mestis.

Kaikki peli- tai ottelurangaistukset, jotka on tuomittu erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisesta tai rasistisesta/syrjivästä käytöksestä ketä tahansa toimijaa kohtaan, käsitellään SJL:n erikseen nimeämän kurinpitäjän / kurinpitovaliokunnan toimesta kaikissa sarjoissa pois lukien Mestis.

Erotuomarien ja virallisten toimitsijoiden kurinpidosta vastaa kurinpitovaliokunta. Mikäli määrättävä toimintakielto on enintään 1 kk, kurinpidosta vastaakurinpitovaliokunnan määräämä kurinpitäjä.

Kaikesta muusta kurinpidosta (ml. edustuskelvottomuudet, järjestyshäiriöt, muut sääntörikkeet yms.) vastaa kurinpitovaliokunta (pl. muualla mainitut liittohallituksen vastuut).

 

10.4.             Kurinpidon alaiset teot

Rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari ml. seuratuomari ja harrastetuomari, toimitsija ml. seuratoimitsija, joukkue tai seura;

  • joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus;
    • sama koskee tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista
  • joka ottelun kestäessä tai ottelusta tehtyjen päätösten johdosta on esiintynyt loukkaavasti tai mielenosoituksellisesti erotuomaria tai muuta ottelun toimihenkilöä kohtaan, tai rikkoo erotuomarin tai ottelun toimihenkilön koskemattomuutta tai syyllistyy heidän uhkaamiseensa niin fyysisesti kuin sanallisesti
  • joka ottelun aikana erotuomarin tai muiden toimihenkilöiden määräyksestä on poistettu kenttäalueelta
  • joka harjoitus- tai pelikaudella on syyllistynyt doping- tai huumausaineiden käyttöön, myyntiin, valmistukseen, mainontaan tai hallussapitoon tai toiminut tavalla, joka on aiheuttanut lajille kielteistä julkisuutta, tai toiminut ottelutapahtumassa tai sen ulkopuolella lain vastaisesti
  • joka on määrätty muussa urheilutoiminnassa muun valtakunnallisen urheilujärjestön määräämänä vähintään kuuden (6) kuukauden peli- tai toimintakieltoon
  • joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen
  • joka rikkoo SJL:n toimintasääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä
  • joka rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailusääntöjä ja -määräyksiä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä
  • joka rikkoo SJL:n vahvistamia sarjalisenssimääräyksiä
  • jättää maksamatta kurinpitoelimen määräämän taloudellisen sanktion (kurinpitosakon) viimeistään kahden viikon kuluessa laskun päiväyksestä, sillä uhalla että sanktioidun (sakotetun) seuran joukkueet suljetaan sarjatoiminnasta
  • joka erotuomarina tai virallisena toimitsijana jättää saapumatta hänelle määrättyyn tehtävään tai jättää suorittamatta tai laiminlyö erotuomarille tai toimitsijalle kuuluvat tehtävät tai käyttäytyy tehtävään sopimattomasti tai rikkoo kilpailu- tai pelisääntöjä.

 

10.5.             Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset

Kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat

a.          huomautus

b.          varoitus

c.          taloudellinen sanktio (kurinpitosakko), U20 SM-sarjassa ja miesten Mestiksessä enintään 4.000 euroa, muissa sarjoissa enintään 1.000 euroa.

d.          pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta), doping-tapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.

e.          erottaminen joko määräajaksi tai ainaiseksi.

f.           otteluiden tuomitseminen hävityksi, uusintaottelun määrääminen, pistevähennys, joukkueen sulkeminen sarjasta tai sarjalisenssin menettäminen

Lisäksi:

g.          Peli- tai toimintakieltoon määrätty erotuomari, valmentaja, toimihenkilö tai toimitsija voidaan määrätä luovuttamaan peli- tai toimintakieltonsa ajaksi hänelle SJL:n myöntämät henkilökohtaiset vapaakortit.

h.          Peli- tai toimintakieltoon määrätylle pelaajalle, erotuomarille, valmentajalle, toimihenkilölle tai toimitsijalle voidaan määrätä anteeksipyyntövelvoite rikkomaansa tahoa kohtaa.

i.           seura voidaan määrätä pelaamaan kotiottelunsa ns. suljetuin ovin ilman katsojia tai muualla kuin kotikentällään

j.           eri rangaistuslajeja voidaan määrätä samanaikaisesti

 

VÄLIAIKAINEN PELI- JA TOIMINTAKIELTO

Sen lisäksi, mitä jääkiekon pelisäännöissä on määrätty, voi kurinpitorangaistuksesta päättävä taho asettaa pelaajan, toimihenkilön, erotuomarin tai virallisen toimitsijan väliaikaiseen peli- ja toimintakieltoon siksi ajaksi, kun kurinpitoasian käsittely on kesken.

Mikäli pelaajan, toimihenkilön, erotuomarin tai virallisen toimitsijan epäillään esitutkinnassa tai muussa vastaavassa viranomaismenettelyssä syyllistyneen vakavaan rikokseen, voidaan hänet asettaa väliaikaiseen peli- ja toimintakieltoon, kunnes asia on viranomais- tai tuomioistuinmenettelyssä lopullisesti ratkaistu. Kun tuomioistuimessa määrätty tuomio on lainvoimainen, käsittelee kurinpitovaliokunta asian lopullisesti.

UHKASANKTIO

Kurinpitovaltaa käyttävä elin voi kieltää seuraa tai sen pelaajia tai toimihenkilöitä ryhtymästä tai jatkamasta kilpailusääntöjen kohdan ”Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset” tarkoitettua menettelyä (päävelvoite). Kurinpitovaltaa käyttävä elin voi asettaa seuralle tämän kiellon noudattamisen tehosteeksi uhkasanktion. Uhkasanktio asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi taloudellisen sanktion uhalla.

Uhkasanktio voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Jos uhkasanktio kohdistetaan useisiin asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhkasanktio. Uhkasanktio kohdistetaan joko seuraan taikka sen päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan tai vastaavassa asemassa olevaan muuhun henkilöön.

Uhkasanktion suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Uhkasanktion asettanut kurinpitovaltaa käyttävä elin voi tuomita uhkasanktion maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasanktion tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasanktion asettamista koskeva päätös on lopullinen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Uhkasanktion lisäeristä voidaan kerralla tuomita maksettavaksi enintään kolme kertaa peruserän suuruinen summa.

Uhkasanktio voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut, taikka uhkasanktion määrän alentamiseen on muu perusteltu syy. Uutta uhkasanktiota ei saa asettaa, ellei kysymystä aikaisemman uhkasanktion tuomitsemisesta ole käsitelty.

Jos olosuhteet ovat muuttuneet tai asiaan on saatu olennaista uutta selvitystä, taikka aikaisempi päätös perustuu ilmeisen väärään kurinpitosäännöstön soveltamiseen, uhkasanktion asettanut kurinpitovaltaa käyttävä elin voi poistaa aikaisemman uhkasanktion asettamista koskevan päätöksensä ja käsitellä asian kokonaan tai osittain uudelleen. Jos aikaisempaan päätökseen on vireillä muutoksenhaku, asian uudelleen käsittelemisestä on ilmoitettava ja tehty päätös toimitettava muutoksenhakuelimelle.

Asianosaiselle on ennen uhkasanktion asettamista ja tuomitsemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Uhkasanktion asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin kilpailusäännöissä erikseen määrätään.

 

10.6.             Täydentävät rangaistukset

 

  • Kurinpitokäsittelyyn voidaan saattaa liiton asiaankuuluvan tahon päätöksellä mikä tahansa ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen sattunut tapaus, johon on osallisena pelaaja tai joukkueen toimihenkilö, riippumatta siitä, onko erotuomari määrännyt tästä rangaistusta.
  • Kurinpitokäsittelyn aikana pelaaja tai toimihenkilö on oikeutettu edustamaan seuraansa, ellei toisin määrätä eikä pelaajalle tai toimihenkilölle ole tuomittu ottelutapahtumassa ottelurangaistusta.

 

10.7.             Kurinpitokäsittely otteluvideon tai muun ottelusta olevan tallenteen perusteella tai millä tavalla tahansa ilmi tulleista kilpailusääntöjen vastaisista tapauksista

Liitto voi tutkia harkintansa mukaan minkä tahansa tapauksen ottelusta kuvatun tallenteen perusteella. Seuralla/joukkueella on velvollisuus kuvamateriaalin toimittamiseen kurinpitäjän niin pyytäessä. Kurinpitomenettelyn jälkeen toimitettua kuvamateriaalia ei oteta huomioon valitusmenettelyssä, ellei kuvamateriaalin esittämättä jättämiselle kurinpitomenettelyn aiemmassa vaiheessa ole olemassa hyväksyttävää syytä.

Liitto voi tutkia minkä tahansa edustuskelvottomuuteen tai muuhun kilpailusääntöjen vastaiseen tekoon liittyvän tapauksen riippumatta siitä millä tavalla edustuskelvottomuus tai muu kilpailusääntöjen rikkominen on todettu kenen tahansa huomaamana. Seuralla ei ole oikeutta vaatia kurinpitokäsittelyä esim. edustuskelvottomuudesta tai muusta kilpailusääntöjen rikkomisesta muutoin kuin vastalausesääntöjen mukaisesti.

 

10.8.             Kurinpitokäsittely pelaajan, toimihenkilön, seuran tai joukkueen pyynnöstä

Pelaajalla, toimihenkilöllä tai joukkueella ei ole oikeutta pyytää kurinpitokäsittelyä mistään tapauksesta.Seuralla on oikeus pyytää kurinpitokäsittelyä liiton määrittämällä tavalla. Kurinpitokäsittelyn edellytyksenä ovat seuraavat seikat:

  • Tilanteesta ei ole tuomittu rangaistusta
  • Tilanteesta ei ole tehty erotuomarin tai otteluvalvojan raporttia
  • Tilanne edellyttää pelisääntöjen mukaan ottelurangaistuksen tuomitsemista (pyytäjän on perusteltava kirjallisesti sääntöihin nojaten ottelurangaistuksen edellytykset tilanteesta)
  • Tilanteesta on olemassa hyvälaatuinen videotallenne.
    • erillinen videotiedosto (ei koko peli/erä)
    • riittävän pitkä ennen tapahtumaa sekä tapahtuman jälkeen (5-10 sek ennen)
    • .mp4 – muodossa

Seuralla tai joukkueella ei ole oikeutta vaatia kurinpitokäsittelyä esim. edustuskelvottomuudesta tai muusta kilpailusääntöjen rikkomisesta muutoin kuin vastalausesääntöjen puitteissa.

 

10.9.             Doping- ja huumausainerikkomukset

Doping- ja huumausainerikkomukset käsittelee liittohallitus. Epäillyissä dopingrikkomuksissa 1.1. 2021 alkaen kurinpitovaltaa käyttää voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.

 

10.10.           Kurinpitopäätöksistä tiedottaminen

Kurinpitopäätöksistä tiedotetaan asianosaista henkilöä / joukkuetta / seuraa pääsääntöisesti kolmen vuorokauden kuluessa päätöksen tekohetkestä. Päätös toimitetaan asianosaiselle tai hänen seuralleen sähköpostitse. Seuralla on vastuu toimittaa kurinpitopäätös viipymättä pelaajalleen/toimihenkilölleen. Miesten Mestiksessä ja Naisten Liigassa kurinpitopäätökset ovat julkisia. Muissa sarjoissa kurinpitopäätökset eivät ole julkisia.

 

10.11.           Muutoksenhaku

kts. § 12.1. ja § 12.2.

 

Palaa alkuun

 

11.           PELIKIELLOT

                

11.1.             Pelikiellon ja toimintakiellon määrittely

Peli- / toimintakiellossa oleva henkilö saa oleskella vain yleisölle tarkoitetuissa tiloissa.

Virallinen ottelu alkaa yhtä tuntia ennen ottelun ilmoitettua alkamisaikaa ja päättyy molempien joukkueiden poistuttua ottelupaikalta. Peli- / toimintakiellossa oleva henkilö ei saa olla yhteydessä ottelutapahtuman aikana millään tavalla joukkueeseen, eikä saa oleskella katsomossa joukkueen pelaajapenkin läheisyydessä. Pelaaja- tai toimihenkilö ei peli- tai toimintakiellon aikana ottelutapahtumassa saa olla yhteydessä ottelun tuomaristoon, virallisiin toimitsijoihin tai otteluvalvojaan, videotuomariin tai erotuomaritarkkailijaan.

Säännön rikkominen johtaa lisärangaistuksiin.

Valvontavastuu kiellon noudattamisesta on rangaistun seuralla (työnantajalla) sekä joukkueenjohtajalla.

 

11.2.             Erikseen määrättyjen peli- ja toimintakieltojen määrääminen ja kärsiminen

Tämä sääntö koskee erikseen kurinpitäjän määräämiä peli- ja toimintakieltoja, ei käyttäytymisrangaistusten kertymästä tai pelirangaistuksista ottelun loppuajassa määräytyviä automaattisia peli- ja toimintakieltoja.

  • Peli- ja toimintakiellot päätetään kärsittäväksi seuraavissa otteluissa samassa sarjassa, jossa pelatusta ottelusta pelikielto määrättiin.
  • Harjoitusotteluista erikseen määrätyt peli- ja toimintakiellot kärsitään sarjaotteluissa. Mikäli kyseessä on harjoitusottelu ennen sarjakauden alkua, kärsitään pelikielto siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon kuuluvaksi hänet ensiksi kauden alussa merkitään liiton järjestelmässä. Pelikielto katsotaan kärsityksi tietyssä joukkueessa, kunhan pelikiellon jälkeen pelaaja on merkitty kokoonpanoon ko. joukkueen seuraavassa ottelussa. Tätä ennen hän ei voi edustaa mitään muuta joukkuetta.
  • Peli- ja toimintakiellot koskevat aina kaikkia sarjaotteluita kaikissa ikäluokissa ja sarjoissakunnes peli- tai toimintakielto on kärsitty. Ellei kurinpitäjä erikseen päätöksellään määrää, koskee pelikielto vain sarjaotteluita eikä koske sinä aikana pelattavia harjoitusotteluita. Pelikiellot voivat koskea myös maaotteluita.
  • Sinä päivänä, kun pelaaja / toimihenkilö on peli- / toimintakiellossa, ei hän voi pelata / toimia toimihenkilönä missään muussa joukkueessa samana päivänä, vaikka peli- / toimintakielto päättyisikin jonkun ottelun päätyttyä. Mikäli joukkueella, jonka pelissä kärsii pelikieltonsa, on pelikiellon kärsimisen jälkeen samana päivänä toinen tai useampi peli (turnausmuotoinen pelaaminen), saa pelaaja pelata samassa joukkueessa pelikiellon päättymisen jälkeen.
  • Mikäli pelaajalle määrätään pelikieltoa tapauksesta, josta pelaajalle on kentällä tuomittu 10 tai PR (20 min) ja pelaajan joukkueella on jo ollut seuraava peli, jossa on ollut pelikiellossa käyttäytymisrangaistusten kertymän vuoksi, lasketaan tämä kärsitty peli osaksi erikseen samasta tilanteesta myöhemmin määrättävää pelikieltoa.
  • Mikäli pelaajalle määrätään pelikieltoa tapauksesta, josta pelaajalle on kentällä tuomittu PR (20 min) ottelun päättymisajassa ja pelaajalla on jo ollut seuraava peli, jossa on ollut pelikiellossa päättymisajassa määrätyn PR:n automaattisen pelikiellon vuoksi, lasketaan tämä kärsitty peli osaksi erikseen samasta tilanteesta myöhemmin määrättävää pelikieltoa.
  • Kun pelaajalle/toimihenkilölle määrätään pelikieltoa tapauksesta, josta pelaajalle/toimihenkilölle on ottelussa tuomittu OR (25 min) ja pelaajan/toimihenkilön joukkueella on jo ollut seuraava/t peli/t, jo(i)ssa on ollut pelikiellossa automaattisesti OR:n vuoksi, lasketaan kaikki kärsityt pelit osaksi erikseen samasta tilanteesta myöhemmin määrättävää pelikieltoa.
  • Mikäli toimihenkilölle määrätään toimintakieltoa ja hän on jo kärsinyt pelirangaistuksesta johtuvan automaattisen yhden ottelun toimintakiellon, lasketaan tämä yksi ottelu kärsityksi osana erikseen määrätystä pidemmästä pelikiellosta. Erikseen määrätty toimintakielto on tapauksesta kärsittävän toimintakiellon pituus.
  • Kuluvan kauden ja kolmen edellisen kauden aikana saadut peli-/toimintakiellot korottavat peli-/toimintakiellon pituutta (uusijalisä).
  • Pelaaja, joka on pelikiellossa, ei saa toimia pelikieltonsa aikana toimihenkilönä missään joukkueessa. Toimihenkilö, joka on toimintakiellossa, ei voi pelata toimintakieltonsa aikana missään joukkueessa.
  • Pelikiellossa oleva pelaaja ei voi vaihtaa seuraa ennen kuin pelikielto on kärsitty.
  • Erotuomari joka pelaajana tai toimihenkilönä on määrätty peli- tai toimintakieltoon, ei voi toimia erotuomarina ennen kuin hänen peli- tai toimintakieltonsa on kärsitty.
  • Pelaaja tai toimihenkilö jokaerotuomarintai toimitsijan ominaisuudessa on määrätty toimintakieltoon, ei voi toimia pelaajana / toimihenkilönä toimintakieltonsa aikana.
  • Jos pelikielto ei ehdi tulla kärsityksi sarjaotteluissa kauden päättymisen vuoksi, siirtyy se kärsittäväksi seuraavan kauden alusta lukien siinä seurassa ja joukkueessa, jossa aloittaa pelaamisen sarjaotteluissa. Ellei kurinpitäjä erikseen määrä, saa pelaaja pelata sarjakausien välillä olevissa harjoitusotteluissa.
  • Jos pelaaja on alkukaudesta pelaamatta eikä kuulu mihinkään joukkueeseen ja liittyy myöhemmin johonkin joukkueeseen, kärsitään pelikielto sen jälkeen, kun pelaaja on lunastanut pelipassin ja on ilmoitettu jonkun joukkueen kokoonpanoon kuuluvaksi.
  • Jos pelaaja on pelikiellossa kauden ensimmäisissä sarjaotteluissa edelliseltä kaudelta tai harjoitusotteluista ennen sarjan alkua periytyneen pelikiellon vuoksi, katsotaan pelikielto kärsityksi tietyssä joukkueessa, kunhan pelikiellon jälkeen pelaaja on merkitty kokoonpanoon ko. joukkueen seuraavassa ottelussa. Tätä ennen hän ei voi edustaa mitään muuta joukkuetta.
  • Mikäli peli- tai toimintakiellossa oleva pelaaja tai toimihenkilö ei noudata hänelle määrättyä rangaistusta aiheuttaa se välittömästi lisärangaistuksen sekä ko. pelaajalle tai toimihenkilölle että seuralle.
  • Jos pelaaja ollessaan pelikiellossa pelaa ja tekee rikkeen, josta tuomitaan erikseen pelikieltoa, määrätään tämä pelikielto kaksinkertaisena kärsittäväksi voimassa olleen pelikiellon jälkeen.
  • Jos pelaaja pelaa useammassa kuin yhdessä ikäluokassa, ja hänellä jää ikäluokan sarjaotteluiden loputtua kauden lopussa kärsittäväksi pelikieltoa siten että se siirtyisi seuraavaan kauteen, voi pelaaja anomuksesta kärsiä pelikieltonsa loppuun toisen ikäluokan otteluissa, mikäli on pelannut kyseisessä toisessa ikäluokassa vähintään 1/3 kyseisen ikäluokan sarjaotteluista. Tällöin pelaajan on pelattava ko. joukkueessa pelikiellon kärsimisen jälkeen.
  • Harrastesarjoissa peli-/toimintakiellossa oleva henkilö voi toimia peli-/toimintakieltonsa aikana harrastesarjan otteluissa toimitsijana (ei toimihenkilönä pelaaja-aitiossa)


11.3.             Käyttäytymisrangaistusten kertyminen (10 ja 20 min)

1. Käyttäytymisrangaistusten kertymä (=”kymppitili”)

Kaikista pelaajille määrätyistä käyttäytymisrangaistuksista liiton alaisissa sarjaotteluissa pidetään yllä käyttäytymisrangaistusten kertymää. Kertymään lasketaan kaikki ottelupöytäkirjaan merkityt käyttäytymisrangaistukset, ellei ko. rangaistuksesta määrätä erikseen pelikieltoa tai kyseessä on pelirangaistus ottelun loppuajassa (joka johtaa automaattiseen pelikieltoon). Kertymästä huolehtii rangaistu pelaaja sekä rangaistun pelaajan joukkueenjohtaja tai muu toimihenkilö. Seura sekä kokoonpanoluettelon allekirjoittava henkilö ovat vastuussa siitä, että ottelupöytäkirjaan merkityt pelaajat ovat edustuskelpoisia (eivät pelikiellossa). Kertymä on voimassa kuluvan pelikauden ajan. Seuraavalla kaudella on uusi kertymän seuranta, joka alkaa nollasta.

2. Pelirangaistukset

Pelirangaistus (pöytäkirjamerkintä 20 min.) lasketaan yhdeksi käyttäytymisrangaistukseksi edellyttäen, että sarjan järjestäjä ei määrää tapauksesta lisärangaistusta tai että sitä ei ole tuomittu ottelun päätyttyä, josta seuraa automaattinen yhden ottelun peli- tai toimintakielto.

3. Pelikiellon määräytyminen

Käyttäytymisrangaistusten kertymä on pelaajakohtainen ja sitä seurataan pelaajakohtaisesti (ei eri joukkueissa eikä seuroissa). Pelaajan kauden aikana liiton alaisissa (ei SM-Liigan) sarjaotteluissa saaman kolmen (3) käyttäytymisrangaistuksen seurauksena on yhden ottelun pelikielto.

Kuudes (6) käyttäytymisrangaistus aiheuttaa kahden ottelun pelikiellon, yhdeksäs (9) neljän ottelun pelikiellon ja niin edelleen kolmen ottelun välein kertautuvana.

Kertymä                              pelikielto

3 x                                       1 ott

6 x                                       2 ott

9 x                                       4 ott

12 x                                     8 ott

jne

Mestiksessä noudatetaan kausittain samaa käytäntöä Jääkiekon SM-liigan kanssa.

Harjoitusotteluissa saadut käyttäytymisrangaistukset lasketaan harjoitusotteluiden käyttäytymisrangaistusten kertymään. Harjoitusotteluissa saatuja käytösrangaistuksia ei lasketa mukaan sarjaotteluiden käyttäytymisrangaistusten kertymään.

 

11.4.             Käyttäytymisrangaistusten kertymästä aiheutuneen pelikiellon kärsiminen

1. Harjoitusottelut kauden aikana

Jos pelaajan käyttäytymisrangaistusten kertymä täyttyy kauden aikana pelattavassa harjoitusottelussa, kertymän täyttymisestä aiheutunut pelikielto kärsitään seuraavissa harjoitusotteluissa. Mikäli kertymä täyttyy viimeisessä harjoitusottelussa ennen kauden alkua, kärsii pelaaja siitä aiheutuvan pelikiellon ensimmäisessä sarjaottelussa siinä sarjassa ja joukkueessa, jossa pelatessa kertymä täyttyi.

2. Sarjakauden aikana

Käyttäytymisrangaistusten kertymät käsitellään pelaajakohtaisesti, näin pelikiellot niistä lasketaan alkuperäisen otteluohjelman mukaisina sarjaotteluina sen joukkueen otteluohjelman mukaan, jossa kertymä täyttyi (eli sen joukkueen mukaan, jossa kertymän täyttymisen aiheuttanut käyttäytymisrangaistus tuomittiin).

Pelikielto kärsitään seuraavassa ottelussa sarjassa (myös jos seuraava sarjaottelu on samana päivänä, kun kertymä täyttyi), jossa se on määrätty eli kertymä täyttyi. Pelaaja on pelikiellossa kaikissa sarjoissa ja otteluissa kertymän täyttymisestä alkaen, kunnes kertymästä aiheutunut pelikielto on kärsitty.
Kyseisenä päivänä kun pelaaja on pelikiellossa, ei hän voi pelata pelaajana tai toimia toimihenkilönä missään ottelussa missään muussakaan joukkueessa. Jos joukkueen, jossa hänen pitää pelikieltonsa kärsiä, sarja vaihtuu, kärsitään pelikielto jatkosarjan otteluohjelman mukaisesti. Mikäli joukkue, jossa pelaaja kärsii kertymän täyttymisestä aiheutuvan pelikiellon, pelaa useampia sarjaotteluita samana päivänä, kun pelaaja on pelikiellossa kertymän täyttymisen vuoksi, saa pelaaja osallistua saman joukkueen seuraavaan peliin pelikiellon kärsimisen jälkeen, vaikka peli olisikin myöhemmin samana päivänä.

Jos pelaajan kertymä täyttyy ja hän sen jälkeen on vaihtamassa seuraa, on hänen kärsittävä pelikieltonsa vanhassa seurassa ennen kuin voi vaihtaa seuraa.

 

11.5.             Pelirangaistukset

  • Pelirangaistus (PR) merkitsee pelaajan tai joukkueentoimihenkilön poistamista ottelusta.

 

  • Pelirangaistus (PR) johtaa aina kurinpitokäsittelyyn ja voi siten johtaa aina myös peli- tai toimintakieltoon. Käsittelyn aikana pelaaja saa pelata, ellei hänen käyttäytymisrangaistusten kertymänsä täyttynyt tai pelirangaistus (PR) tuomittiin ottelun loppuajassa.
  • PR aiheuttaa pelaajalle yhden merkinnän käyttäytymisrangaistusten kertymään, ellei kurinpitäjä määrää tapauksesta erillistä pelikieltoa.
  • Kauden viimeisessä sarjaottelussa hankittu pelirangaistus johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn.
  • PR aiheuttaa toimihenkilölle automaattisesti seuraavan sarjaottelun toimintakiellon. Kurinpitäjä voi määrätä erikseen pidemmän toimintakiellon kyseisestä tapauksesta.
  • U14 ja nuoremmissa väkivaltaisuudesta tuomittu PR aiheuttaa automaattisesti seuraavan sarjaottelun pelikiellon. Kurinpitäjä voi määrätä erikseen pidemmän pelikiellon kyseisestä tapauksesta.

 

11.6.             Pelirangaistukset ottelun loppuajassa

Kun pelaajalle tai toimihenkilölle tuomitaan pelirangaistus (PR) ottelun lopussa missä tahansa ottelussa (harjoitusottelut, turnaukset, sarjaottelut) niin, että ottelupöytäkirjaan merkitään alkamisajaksi sama kuin ottelun loppumisaika, on pelaaja tai toimihenkilö automaattisesti pelikiellossa siihen saakka, kunnes ko. joukkueen seuraava sarjaottelu on pelattu. Kyseisenä päivänä kun pelaaja on pelikiellossa tai toimihenkilö on toimintakiellossa, ei hän voi pelata pelaajana tai toimia toimihenkilönä missään ottelussa missään muussakaan joukkueessa. Jos joukkueen sarja vaihtuu, kärsitään pelikielto uudessa sarjassa. Mikäli joukkue pelaa useampia sarjaotteluita samana päivänä, saa pelaaja osallistua saman joukkueen seuraavaan peliin pelikiellon kärsimisen jälkeen, vaikka peli olisikin myöhemmin samana päivänä.

Kyseistä pelirangaistusta ei lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään.

 

11.7.             Ottelurangaistukset

Ottelurangaistus (OR) johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn, jossa pelikiellon pituus määrätään. Pelaaja tai toimihenkilö, joka on saanut ko. rangaistuksen, on peli- tai toimintakiellossa, kunnes asia on käsitelty kurinpitoelimessä ja kurinpitopäätös on annettu tiedoksi. Kurinpitäjä ei voi olla määräämättä pelikieltoa. Ottelurangaistus ei ole käyttäytymisrangaistus eikä sitä lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään.

 

Palaa alkuun

 

         VALITUSSÄÄNNÖT

 

12.1.             Valitusoikeus

Asianosaisella seuralla on valitusoikeus kaikkiin Liittohallituksen, eri valiokuntien tai Jääkiekkoliiton Aluehallitusten tai sen alaisten elimien päätöksiin Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle seuraavin poikkeuksin:

  • Seuralla tai joukkueella ei ole oikeutta valittaa pelaajan tai toimihenkilön saamasta kurinpitopäätöksestä (peli- tai toimintakielto).
  • Seuralla tai joukkueella ei ole oikeutta valittaa toisen seuran saamasta poikkeuslupapäätöksestä koskien edustusoikeutta.

Rangaistulla henkilöllä (pelaaja, toimihenkilö) on oikeus valittaa liiton valitusvaliokunnalle, mikäli kyseessä on kurinpitovaliokunnan tai kurinpitäjän kurinpitopäätös (peli- tai toimintakielto) seuraavin edellytyksin:

  • mikäli kurinpitoelimen määräämä peli- tai toimintakielto on pidempi kuin kaksi (2) ottelua
  • mikäli henkilölle on määrätty väliaikainen peli- tai toimintakielto.
  • mikäli määrätty taloudellinen sanktio (kurinpitosakko) on henkilön osalta yli 100 euroa

Niistä liittohallituksen, eri valiokuntien tai Jääkiekkoliiton Aluehallitusten tai sen alaisten elimien päätöksistä, joista ei voi valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan, voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisesti.

 

12.2.             Valitusmenettely

1. Valitus on tehtävä seitsemän (7) vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Valitukseen oikeutetun tahon on suoritettava liittohallituksen päättämä valitusmaksu (henkilöön kohdistuvat päätökset 200 euroa, seuraa koskevat päätökset 500 euroa kaudella 2020-2021) liiton määrittelemälle tilille (Danske Bank FI20 8000 1602 1002 25).  Valitusmaksu palautetaan, mikäli päätös kumotaan tai muuttuu. Valituksen teon yhteydessä on mainittava maksajan tilinumero mahdollista valitusmaksun palautusta varten.Valittajalla on oikeus saada käyttöönsä kaikki se materiaali, joka on ollut kurinpitäjän käytössä kurinpitopäätöstä tehdessä.

Valituksessa tulee ilmetä ja siihen liittää kaikki asiat ja asiakirjat joihin valituksessa halutaan vedota. Erityisesti seuraavat asiat on käytävä ilmi valituksessa:
Kurinpitopäätökset:

  • se kilpailusääntöjen tai pelisääntöjen kohta, jota on rikottu
  • ko. ottelun pöytäkirja
  • Kurinpitoelimen päätöksessä olevat mahdolliset virheelliset menettelytavat tai kilpailusääntöjen rikkominen
  • mahdollinen todistusaineisto (kuvatallenne, asianosaisen vastine)

Muut päätökset (tapaukseen liittyen):

  • se kilpailusääntöjen, ohjeiden tai pelisääntöjen kohta, jota on rikottu tai johon vedotaan
  • alkuperäinen liiton asiaankuuluvan elimen tekemä päätös
  • alkuperäinen anomus sekä kaikki liitteet, jotka alkuperäisessä anomuksessa ovat olleet


Valitus toimitetaan sähköpostin välityksellä osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

2. Mikäli valittaja on ollut pätevästä syystä estynyt tekemästä valitusta viikon kuluessa, voi valitusvaliokunta anomuksesta, joka on tehtävä viipymättä esteen lakattua, harkintansa mukaan myöntää valittajalle uuden enintään viikon pituisen määräajan.

3. Valitusvaliokunta voi erityisen painavasta syystä ja määräajoista riippumatta poistaa rankaisuvaltaa käyttäneen elimen päätöksen tapahtuneen menettelyvirheen tai säännösten väärän soveltamisen takia, lieventää annettuja kurinpitotoimia tai tarvittaessa palauttaa asian sen uudelleen käsiteltäväksi.

Valitusten käsittelyssä on valitusvaliokunnan päätös lopullinen. Valitusvaliokunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa päätöksen urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi sen sääntöjen mukaisesti.

 

12.3.             Päätös valituksesta

1. Päätös valituksesta on lähetettävä valittajalle viimeistään kolmen (3) vuorokauden kuluessa päätöksen teosta. Päätös toimitetaan sähköpostitse asianosaiselle sekä henkilön ollessa kyseessä hänen seuralleen.

2. Valitusvaliokunnan päätökset julkaistaan huomioiden tietosuojavaltuutetun ohjeistukset.

3. Valitusvaliokunnan päätöksistä voidaan valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisesti.

 

Palaa alkuun

 

Liitteet:

Avaa Lataa Kauden 20-21 maksut ja sanktiot

Avaa Lataa Valtakunnalliset sarjat 20-21

Avaa / Lataa Sarjakalenteri 20-21

 

Olet nyt